Paikallaanolo voi kasvattaa nuorten sydäntä kolme kertaa enemmän kuin reipas tai rasittava liikunta, tuore Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -tiedelehdessä julkaistu brittiläisten Bristolin ja Exeterin yliopistojen sekä Itä-Suomen yliopiston tutkimus osoittaa. Tutkijat vertailivat liikkumattomuuden ja liikunnan vaikutuksia sydänterveyteen.
Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoreiden arvioiden mukaan yli 80 prosenttia maailman nuorista saa liian vähän päivittäistä liikuntaa. Liikkumattomuudella on havaittu yhteys useisiin kroonisiin sairauksiin aikuisiällä, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja syöpään. Lasten ja nuorten liikkumiskäyttäytymistä koskevissa tutkimuksissa on yleensä tarkasteltu liikkumattomuuden ja fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia kardiometaboliseen terveyteen verenpaineen, insuliiniresistenssin, rasva-arvojen ja painoindeksin perusteella.
Liikkumattomuuden ja reippaan tai rasittavan liikunnan vaikutuksia sydämen rakenteeseen ja toimintaan ei ole nuorilla laajasti tutkittu, sillä liikkumiskäyttäytymistä mittaavien laitteiden käyttö ja sydämen ultraäänitutkimukset ovat melko harvinaisia tässä ikäryhmässä. Sydämen vasemman kammion massan liiallinen kasvu ja heikentynyt toiminta voivat yhdessä tai erikseen lisätä sydämen vajaatoiminnan, sydän- tai aivoinfarktin sekä ennenaikaisen sydänperäisen kuoleman riskiä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa käytettiin aineistoa Bristolin yliopiston ALSPAC-tutkimuksesta (Avon Longitudinal Study of Parents and Children). Tutkimukseen osallistui 530 17-vuotiasta nuorta, joiden sydämen rakennetta ja toimintaa selvitettiin ultraäänitutkimuksella. Lisäksi heiltä mitattiin kehon rasva- ja lihasmassa, verensokeri, rasva-arvot, tulehduksen merkkiaineet ja insuliinitasot. Huomioon otettiin myös mahdollinen tupakointi, sosioekonominen status ja perinnölliset sydän- ja verisuonitaudit sekä liikemittarin avulla arvioitu paikallaanolo ja kevyt, reipas tai rasittava liikunta.
Tutkimukseen osallistuneiden nuorten keskimääräinen paikallaanoloaika oli lähes 8 tuntia päivässä, ja reipasta tai rasittavaa liikuntaa harrastettiin noin 49 minuuttia päivässä. Tutkijat havaitsivat, että sekä liikkumattomuus että reipas tai rasittava liikunta olivat yhteydessä suurempaan sydämen vasemman kammion massaan. Paikallaanoloon liittyvä sydämen massan kasvu henkilön pituuteen suhteutettuna (3,8 g/m2,7) oli kuitenkin kolme kertaa suurempi kuin reippaaseen tai rasittavaan liikuntaan liittyvä sydämen massan kasvu (1,2 g/m2,7). Tämä havaittiin kaikilla nuorilla painosta riippumatta, eli niin normaalipainoisilla kuin lievästi tai merkittävästi lihavilla nuorilla. Huomionarvoista on myös se, että kevyt liikunta ei ollut yhteydessä sydänlihasmassan kasvuun; sen sijaan se oli yhteydessä parempaan sydämen toimintaan vasemman kammion diastolisen toiminnan perusteella arvioituna.
– Nämä uudet tiedot lisäävät ymmärrystämme paikallaanolon haitallisuudesta sydänterveydelle. Tiedetään, että aikuisilla 5 g/m2 lisäys sydämen massassa voi lisätä sydän- ja verisuonitautien ja kuoleman riskiä 7–20 prosentin verran. Reipas tai rasittava liikunta kasvatti sydämen massaa myös hieman, mikä ei ole toivottavaa, mutta tuntuu hyväksytttävältä ”sivuvaikutukselta” ottaen huomioon liikunnan lukuisat hyödylliset vaikutukset. Tästä johtuen kansanterveysasiantuntijoiden, terveysasioista päättävien, koulujen, lastenlääkärien ja huoltajien tulisikin rohkaista nuoria liikkumaan, jotta turvattaisiin heidän sydänterveytensä, sanoo lääkäri ja kliininen epidemiologi Andrew Agbaje Itä-Suomen yliopistosta.
Agbajen tutkimusryhmän työtä ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin säätiö, Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto ja Pohjois-Savon aluerahasto, Orionin tutkimussäätiö, Aarne Koskelon säätiö, Antti ja Tyyne Soinisen säätiö, Paulon säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Paavo Nurmen säätiö, Sydäntutkimussäätiö sekä Lastentautien tutkimussäätiö.
Lisätietoja:
Andrew Agbaje LL, MPH, andrew.agbaje(a)uef.fi, +358 46 896 5633
https://uefconnect.uef.fi/en/person/andrew.agbaje/
Tutkimusartikkeli:
Agbaje AO. Associations of Accelerometer-based Sedentary Time, Light Physical Activity and Moderate to-Vigorous Physical Activity with Resting Cardiac Structure and Function in Adolescents according to Sex, Fat Mass, Lean Mass, BMI, and Hypertensive status. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2023 April 10. https://doi.org/10.1111/sms.14365
Keskimäärin 8 tuntia paikallaanoloa päivässä voi lisätä sydämen massaa kolme kertaa enemmän kuin 49 minuuttia keskiraskasta liikuntaa päivässä. Nuorten paikallaanoloa pitäisikin pyrkiä vähentämään. Kuva: Andrew Agbaje.
