Itä-Suomen yliopiston tutkimus osoittaa, että yksilöllinen ja perhekohtainen liikuntaohjaus lisää lasten kokonaisliikuntaa. Tutkimukseen osallistui 6–9-vuotiaita ja pääasiassa normaalipainoisia kuopiolaisia lapsia. Liikuntainterventioon osallistuneet lapset ja heidän huoltajansa kävivät liikuntaohjauksessa kuusi kertaa kahden vuoden aikana. Lisäksi interventioryhmän lapsille tarjottiin mahdollisuutta osallistua liikunnallisiin iltapäiväkerhoihin. Intervention tavoitteena oli lisätä lasten liikuntaa erityisesti arjessa ja saada heidät liikkumaan monipuolisemmin.
Liikuntainterventioon osallistuneiden lasten kokonaisliikunta lisääntyi keskimäärin 63 minuuttia viikossa, ja verrokkiryhmän lapsilla se väheni keskimäärin 38 minuuttia viikossa. Valtaosa interventioryhmän lasten liikunnan lisääntymisestä selittyi perhekohtaisella liikuntaohjauksella, mutta myös liikunnallisilla iltapäiväkerhoilla oli merkitystä niihin osallistuvilla lapsilla.
Liikuntaintervention kustannukset olivat 619 euroa lasta kohti kahden vuoden aikana ilman vanhempien ajankäytön kustannuksia ja 820 euroa lasta kohti vanhempien ajankäytön kustannusten kanssa. Yhden lisäliikuntatunnin kustannus ilman vanhempien ajankäytön kustannuksia oli 6,21 euroa ja 8,62 euroa niiden kanssa, kertoo väitöskirjatutkija Virpi Kuvaja-Köllner sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta.
Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen johtaja, professori Timo Lakka pitää nyt julkaistuja tuloksia tieteellisesti ja kansanterveydellisesti tärkeinä. Liikuntatottumukset muodostuvat usein jo varhaislapsuudessa ja säilyvät aikuisuuteen saakka, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi lisäliikuntatunnin kustannukset näyttävät olevan kohtuulliset, mikä on hyödyllinen tieto terveydenhuollon päättäjille.
Sote-uudistuksen jälkeen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntien vastuulle. Kuvaja-Köllner ja Lakka pohtivat, että olisi perusteltua kokeilla tämän tieteelliseen näyttöön perustuvan ja terveellisiä elämäntapoja edistävän toimintamallin toimivuutta terveydenhuollossa. Tällainen toiminta sopisi erityisesti kouluterveydenhuollon yhteyteen, kunhan ensi varmistettaisiin, että toteuttajina toimivat terveydenhuollon ammattilaiset saisivat siihen tarvittavan koulutuksen ja riittävät resurssit. Myös liikunnan lisääminen iltapäiväkerhoissa tarjoaisi mahdollisuuksia lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity -lehdessä. Tutkimusartikkeli on luettavissa verkossa: Kuvaja-Köllner Virpi, Lintu Niina, Lindi Virpi, Rissanen Elisa, Eloranta Aino-Maija, Kiiskinen Sanna, Martikainen Janne, Kankaanpää Eila, Valtonen Hannu, Lakka Timo A (2021). Cost-effectiveness of physical activity intervention in children – results based on the Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) study. Int J Behav Nutr Phys Act 18, 116 (2021). https://doi.org/10.1186/s12966-021-01181-0
Lisätietoja:
Virpi Kuvaja-Köllner, väitöskirjatutkija, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, virpi-liisa.kuvaja-kollner@uef.fi, p. 040 820 6761
Timo Lakka, lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri, lääketieteen laitos, biolääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto, timo.lakka@uef.fi, p. 040 770 7329
Lisätietoja Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimuksesta verkossa englanniksi: www.panicstudy.fi.
