Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsaampi reipas ja rasittava liikunta voi hillitä valtimoiden jäykistymistä jo lapsuudessa. Sen sijaan paikoillaanololla tai kestävyyskunnolla ei ollut itsenäistä yhteyttä valtimoiden terveyteen. Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevaan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin Journal of Sport Science-lehdessä. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista, Norjan Liikuntatieteellisestä yliopistosta sekä brittiläisestä Cambridgen yliopistosta.
Valtimoiden jäykistyminen altistaa sydänsairauksille, mutta liikunta voi hillitä sitä
Jäykistyneet valtimot ovat ensimmäisiä merkkejä sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien kasvaneesta riskistä ja valtimoiden jäykistymistä havaitaan jo lapsilla. Runsas liikkuminen, paikoillaanolon vähentäminen ja hyvä fyysinen kunto muodostavat pohjan sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien ehkäisyssä aikuisuudessa, mutta niiden merkityksestä alakouluikäisten lasten valtimoterveyden edistämisessä tiedetään kuitenkin vielä vähän.
- Tutkimuksessamme osoitettiin reippaan ja rasittavan liikunnan lisääntymisen olevan yhteydessä parempaan valtimoiden joustavuuteen ja laajenemiskykyyn. Tulostemme perusteella kuitenkin näyttää siltä, että runsaan reippaan ja rasittavan liikunnan myönteiset vaikutukset valtimoiden terveyteen selittyvät osin niiden positiivisilla vaikutuksilla kehon koostumukseen, kertoo dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Reipas ja rasittava liikkuminen tärkeää sydämen ja valtimoiden terveydelle
Tutkijat havaitsivat terveimmät valtimot niillä lapsilla, joiden reippaan ja rasittavan liikunnan määrät olivat suurimmat, mutta paikoillaanololla ei vastaavia yhteyksiä havaittu.
- Tulostemme keskeinen sanoma on se, että erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen on keskeisiä valtimosairauksien ehkäisyssä lapsuudesta alkaen. On kuitenkin hyvä muistaa, että jokainen askel on tärkeä, sillä paikoillaanolon vähentämisellä ja kevyen liikkumisen lisäämisellä on monia terveysvaikutuksia, vaikka ne eivät suoraan heijastukaan valtimoihin, toteaa Eero Haapala.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 390 iältään 6–8-vuotiaan lapsen liikunta-aktiivisuuden, paikoillaanolon, ruokavalion laadun, kehon rasvapitoisuuden määrän ja matala-asteisen tulehduksen välisiä yhteyksiä. Liikunta-aktiivisuutta ja paikoillaanoloa mitattiin yhdistetyllä syke- ja liikemittarilla ja kehon koostumusta DXA-laitteella. Matala-asteista tulehdusta arvioitiin verinäytteistä mitattujen merkkiaineiden avulla
Alkuperäisartikkeli:
Korhonen M, Väistö J, Veijalainen A, Leppänen M, Ekelund U, Laukkanen JA, Brage S, Lintu N, Haapala EA, Lakka TA. Longitudinal associations of physical activity, sedentary time, and cardiorespiratory fitness with arterial health in children – the PANIC study. Journal of Sports Sciences 2021. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02640414.2021.1912450?journalCode=rjsp20
Lisätietoja:
Eero Haapala, FT, dosentti, liikuntalääketiede, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. puh. +358408054210, eero.a.haapala (a) jyu.fi
Twitter: @EeroHaapala, Instagram: @eero_haapala
