Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue kehittävät kliinisen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan palvelujaan ja strategista yhteistyötään. Rinnakkaisissa EAKR-hankkeissa selvitetään yritysten ja tutkimusryhmien tarpeita, joihin voidaan tarjota kohdennettuja ratkaisuja.
Syksyllä alkaneissa hankkeissa yliopiston ja hyvinvointialueen infra- ja palvelutarjontaa kootaan yhteiseksi kliinisen tutkimuksen TKI-toimintaympäristöksi ja sujuviksi palvelumalleiksi yrityksille startupeista aina kansainvälisiin suuryrityksiin.
– Tärkeä tavoite on lisätä kliinisten lääke- ja laitetutkimusten määrää, totesi hyvinvointialueen yritysyhteistyö- ja innovaatioasiantuntija Johanna Jylhä-Ollila joulukuussa järjestetyssä hankewebinaarissa.
TKI-toimintaympäristön muodostama ekosysteemi myös vahvistaa tutkimuksen kärkialoja, tukee terveysalan yritystoiminnan kasvua alueella ja vauhdittaa uusien terveysratkaisujen tuomista potilaiden hyödyksi.
Kehityspäällikkö Anna Karjalainen yliopistolta kertoi, että henkilöstölle tehdyssä kyselyssä tunnistettiin erityisesti tarve TKI-toiminnan palvelumuotoilulle ja brändäykselle. – Selvitämme nyt erilaisia palvelumalleja ja elinkeinoelämän tarpeita. Alueen yrityksiä kuullaan vuodenvaihteen jälkeen.
Innovaatioista elinvoimaa alueelle
Hyvinvointialueen tutkimus- ja innovaatiojohtaja, professori Juha Töyräs visioi esityksessään, miten olemassa, mutta hajallaan oleva innovaatiopotentiaali voitaisiin tehokkaammin valjastaa alueen elinvoimaksi. Visiossa innovaatioiden kaupallistamista vauhdittaisi Savilahteen luotava yhteinen innovaatio-tekosysteemi. – Siihen tarvittaisiin kaupallistamisyhtiö, jolla on mandaatti louhia kaikki innovaatioaihiot alueella, riittävän suuri siemenrahasto sekä tk-palveluyhtiö tuottamaan lääke- ja laitetutkimuksen tarvitsemia testauspalveluja.
Lääketieteen laitoksen johtaja, professori Ville Leinonen totesi, että Kuopion kampuksella on jo ennestään edistyksellisiä tutkimusinfrastruktuureja, huipputason tutkimusta ja osaamista sekä joustavaa yhteistyötä ja synergiaa yliopiston ja sairaalan välillä. – Innovaatioiden hyödyntämistä voi osaltaan vauhdittaa yliopiston kampuskehityshanke, joka kokoaa terveystieteiden tiedekunnan osaamisen tiiviimmin yhteen ja lähemmäs sairaalaa. Yliopisto päätti myös hiljattain panostaa innovaatioiden kaupallistamiseen alueellisten sijoitusrahastojen kautta.
TKI-rinnakkaishankkeissa pyritään kehittämään paitsi potilaisiin ja terveisiin vapaaehtoisiin kohdistuviin kliinisiin tutkimuksiin liittyvää, myös näytteisiin ja dataan perustuvaa TKI-palvelutoimintaa. Leinosen mukaan hetki on valtakunnallisestikin suotuisa, sillä kehitteillä on sekä kansallinen kliinisten lääketutkimusten FinTrials-malli että uusi toisiolaki, joka helpottaa tietovarantojen hyödyntämistä.
Tutkimusta, testausta ja diagnostiikkaa
Webinaarissa esittäytyi myös kolme Kuopion kampuksen TKI-ympäristöä: Mikrokirurgiakeskus, opetusvastaanotto Osmo sekä Aivotutkimusyksikkö.
Osmo on hyvinvointialueen uusi perusterveydenhuollon palvelu- ja oppimisyksikkö, joka tarjoaa käytännön oppimistilanteita lääketieteen, hoitotyön, sosiaalialan sekä muiden terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijoille. Ylilääkäri, apulaisprofessori Sonja Soininen kertoi, että kuluvalla vuosikymmenellä toiminta on määrä laajentaa jopa 50 000 potilaskontaktiin vuodessa. Samalla Osmosta kehitetään akateeminen terveyskeskus, jossa potilaiden hoito yhdistyy opetukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. – Akateemisen tutkimuksen ohella on jo lähiaikoina mahdollista tehdä myös toimeksiantotutkimuksia.
Mikrokirurgiakeskus puolestaan mahdollistaa paitsi kirurgisten taitojen harjoittelun, myös alan tutkimus- ja tuotekehityshankkeet. – Meillä tehdään yrityksille paljon esimerkiksi instrumenttien, metodien ja vr-sovellusten testausta, kertoi keskuksen esihenkilö, erikoislääkäri Kirsimarja Metsävainio.
Keskuksen ajankohtaisissa hankkeissa kehitetään muun sisäkorvan leikkaustekniikoita, robotiikan hyödyntämistä neurokirurgiassa ja videoprosessointiratkaisuja mikrokirurgiaan.
Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikkö on yksi alan suurimmista akateemisista kliinisistä tutkimusyksiköistä Pohjoismaissa. Akateemisen tutkimusyhteistyön lisäksi yksikkö tarjoaa kliinisiä tutkimuspalveluja yrityksille. Siellä onkin tutkittu valtaosaa Suomessa käytössä olevista ja käyttöön tulevista hermoston rappeumasairauksien lääkkeistä. Yksikön yhteydessä toimii myös diagnostisia palvelututkimuksia tarjoava Biomarkkerilaboratorio.
– Aivotutkimusyksikkö on viime vuosina kehittänyt palvelukonseptiaan ja tarjoaa varsin laajasti palveluja tarpeen mukaan räätälöiden, kertoi professori Reetta Kälviäinen.
Kliiniset palvelut voivat sisältää esimerkiksi tutkimushenkilöiden rekrytoinnin, kohderyhmien osallisuuden turvaavat PPI-toiminnot, veri- ja likvornäytteet, ihobiopsiat, neuropsykologiset testit ja lääkkeiden annostelun. – Joustava yhteistyö mahdollistaa myös sairaalaympäristöä vaativat kuvantamistutkimukset.
Projektikoordinaattori Sonja Reinikka kertoi, että hyvinvointialueen Keksi, kehitä ja kaupallista (KEIKKA) -hankkeessa pilotoidaan digitaalista Orchidea-alustaa tutkimuksesta syntyvien kaupallistettavien innovaatioiden keräämiseen.
Tekoälyavusteista alustaa hyödynnettiin myös webinaarin päätteeksi pidetyssä työpajassa, jossa yleisö pääsi ideoimaan, millaisilla palveluilla yhteinen TKI-toimintaympäristö voisi vastata yritysten ja tutkimusryhmien tarpeisiin. Työpajan toteutti Orchidea Innovations Oy:n myyntijohtaja Jouni Halme.
