Mitä, jos lääkärillä olisi hoitopäätöksiä tehdessään käytössään ajankohtaista vertailevaa tietoa eri hoitojen hinnoista? Kuluvan vuoden alussa otettiin käyttöön ensimmäiset Käypä hoito -suositukset, joissa on mukana PROSHADE-hankkeessa tuotettua vertailevaa tietoa hoitojen hinnoista ja kustannusvaikuttavuudesta. Hankkeen alustavia tuloksia esiteltiin seminaarissa 16. maaliskuuta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaiset menot ovat Suomessa päälle 20 miljardia euroa. Onko resurssit jaettu tavalla, jolla ne tuottavat mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia, lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä sosiaali- ja terveysministeriöstä kysyi avauspuheenvuorossaan.
– Yhteiskunnan resursseista menee terveydenhuoltoon valtava osuus. Siksi kliinisessä työssä, tutkimuksessa ja palvelujärjestelmän ohjauksessa tulee pyrkiä siihen, että terveydenhuollolle ja ammattilaisille annettu valta ja resurssit käytetään mahdollisimman järkevästi. Tämä edellyttää tieteellistä tutkimusta sekä tietoa laatuvaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta.
Tarvitsemme lisää tietoa käyttöön, jotta toimintaa voidaan suunnata niin, että tarjolla olevat resurssit käytettäisiin viisaasti.
Eila Kankaanpää
Tutkimusjohtaja
Tutkimusjohtaja Eila Kankaanpää muistutti, että ammattilaiset ja organisaatiot tekevät suurimman osan terveydenhuollon resursseja koskevista päätöksistä käytännön toiminnassa.
– Sinne tarvitsemme lisää tietoa käyttöön, jotta toimintaa voidaan suunnata niin, että tarjolla olevat resurssit käytettäisiin viisaasti. Taloustieteen näkökulmasta resurssit tulisi käyttää niin, että niistä saadaan paras irti eli tuotettaisiin mahdollisimman paljon hyvinvointia oikeudenmukaisuus huomioiden.
Terveystaloustieteen näkökulmasta tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä. Tähän tarpeeseen Kankaanpään johtamassa PROSHADE-hankkeen työpaketissa on yhteistyössä Duodecimin Käypä hoito -työryhmien kanssa kehitetty taloudellisen tiedon huomioimista hoitosuosituksissa. Työn tuloksena julkaistiin Terveysportissa ensimmäiset hoitosuositukset, jotka sisältävät lääketieteellisen tiedon lisäksi myös vertailevaa tietoa hoitojen hinnoista nivelpsoriasiksen hoidossa.
– Jatkossa käyttäjä voi lajitella tietoja lääkeaineiden vaikuttavuuden sekä vaikuttavuuden ja kustannukset yhdistävän tunnusluvun mukaan. Lääkkeiden hinnat päivittyvät kaksi kertaa kuukaudessa.
Potilas on sairautensa asiantuntija
PROSHADE-hankkeessa tutkitaan myös jaettua päätöksentekoa. Professori Hanna Kuusisto Itä-Suomen yliopistosta johtaa työpakettia, jossa tutkitaan sitä, miten potilaan tuottama tieto muodostuu ja mikä on sen merkitys jaetussa päätöksenteossa. Kun potilaat osallistuvat hoitonsa suunnitteluun, he myös sitoutuvat siihen ja mahdolliset haittavaikutukset sekä riskit ovat pienemmät.
– Potilas on kiistatta oman sairautensa asiantuntija. Potilaan tuottama tieto ja osallistuminen on kuitenkin hukattu voimavara terveydenhuollossa, Kuusisto totesi.
Kuusiston mukaan potilaiden osallistaminen soveltuu parhaiten sairauksiin, joihin on tarjolla useita yhtä tehokkaita hoitoja. Kuusisto tutkimusryhmineen on tutkinut jaettua päätöksen MS-taudin ja epilepsian hoidossa.
– Aina päätöksenteko ei voi olla jaettua, mutta silloinkin potilas pitää osallistaa.
Hoitoon sitoutumisen lisäksi osallistaminen parantaa potilaiden autonomiaa ja lisää potilastyytyväisyyttä.
– Valtaosa potilaista haluaa osallistua lääkevalintaan ja kykenee siihen. Kun päätöksenteko on jaettua lääkitykseen sitoutuminen ja potilastyytyväisyys lisääntyvät. Koulutus, tiedonlukutaito ja oma kokemus sairaudesta vaikuttavat siihen, ovatko potilaat valmiita jaettuun päätöksentekoon.
Omaa asiantuntijuuttaan lisäämällä potilaat yrittävät ottaa sairauden haltuunsa. – Potilaiden asiantuntijuus on terveydenhuollon voimavara, joka tulisi hyödyntää.
Valtaosa potilaista haluaa osallistua lääkevalintaan ja kykenee siihen.
Hanna Kuusisto
Professori
Vähähyötyisistä hoidoista on uskallettava luopua
Oulun yliopiston professorin Miia Turpeisen johtamassa työpaketissa tarkastellaan vähähyötyisen hoidon karsintaa. Tutkimusryhmä selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat vältettävien hoitokäytäntöjen käytöstä luopumiseen.
– On välttämätöntä, että terveydenhuollon toimintaa tehostetaan ja tuottavuutta kehitetään. Keskeinen osa priorisointia on, että voidaan luopua sellaisista menetelmistä, joilla on vain vähäistä hoidollista arvoa. Priorisoinnin ensisijainen tarkoitus ei ole säästää, vaan huolehtia siitä, että ratkaisut tehdään oikeudenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja avoimesti.
Onnistunut vuorovaikutus vastaanotolla on olennaista jaetussa päätöksenteossa
Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professorin Johanna Ruusuvuoren johtamassa työpaketissa tutkitaan mahdollisuuksia osallistua hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Tutkimuksessa on tarkasteltu potilaan ja lääkärin välistä vuorovaikutusta vastaanotolla, jossa kohtaa kaksi tietopoolia.
– Lääkärillä on hallussaan lääketieteellinen tieto, potilaalla kokemukseen perustuva tieto. Onnistunut vuorovaikutus on keskeistä onnistuneen hoitopäätöksen syntymiselle.
Ruusuvuoren mukaan jaettu päätöksenteko on yksi malli, jolla lääkärin ja potilaan tietopooleja voisi kohtauttaa.
– Potilaan kokemustieto muodostuu tällöin osaksi sitä, miten lääkäri tekee hoitopäätöstä. Vuorovaikutuksessa tärkeää ei ole vain se mitä sanotaan, vaan myös se, miten sanotaan.
Jaetussa päätöksenteossa potilaan näkökulman esiin saaminen on keskeistä. Terveydenhuollon ammattilaisilta tämä vaatii muun muassa kykyä ymmärtää erilaisia vihjeitä, koska potilaat harvoin kertovat toiveistaan tai näkemyksistään suoraan.
– Potilaalta voi aina myös kysyä. Voisi myös pohtia, voiko vastaanotolle rakentaa paikkoja, missä voisi ottaa esiin potilaan näkökulmia. Kohtauttaminen tapahtuu vastaanotolla monin erilaisin käytäntein. Ammattilainen voi vaikuttaa tähän sillä, miten ottaa asioita puheeksi.
PROSHADE-seminaarin tallenne on katsottavissa verkossa tästä linkistä