Tilannekuva sosiaalihuollon johtamisesta Suomessa päivittyy merkittävästi, kun Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeen tulokset aikanaan julkaistaan.
Suomessa on lähes tuhat sosiaalipalvelujen johtajaa, mutta tutkimustietoa sosiaalihuollon johtamisesta on toistaiseksi vähän. Yksi syy tilanteeseen on, ettei tutkijoilla ole ollut käytössään sellaisia valtakunnallisia rekistereitä, joista olisi voitu kerätä tietoa esimerkiksi sosiaalipalveluissa toimivien johtajien määrästä tai yleisesti sosiaalipalveluiden johtamisesta.
– Toisaalta sosiaalihuollon ja sen johtamisen tutkimuksessa on tarkasteltu enemmän sosiaalisia ongelmia ja muita alan ilmiöitä kuin itse johtamista. Myös tutkimusrahoitus on ollut vähäisempää kuin esimerkiksi terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä tutkimusrahoitus on muuttanut tilannetta, Purjo-hankkeen johtaja, professori Sanna Laulainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa tarkastellaan sosiaalihuollon johtamisen nykytilaa ja yhteensovittavaa johtamista erityisesti sosiaalihuollon näkökulmasta. Tutkimuksessa on toteutettu valtakunnallinen kysely sosiaalipalveluiden johtajille sekä haastateltu sosiaalipalvelujen johtajia ja hyvinvointialueiden asioista päättäviä poliitikkoja.
Hankkeen pääaineistonkeruuvaihe on päättynyt, ja sen tuloksena suomalaisesta sosiaalihuollon johtamisesta on nyt koossa kattava ja edustava aineisto. Sosiaalihuollon johtamisen näkökulmasta tutkimusaineisto on poikkeuksellinen, sillä se on laaja, monipuolinen ja kohdistuu reilun vuoden toiminnassa olleisiin hyvinvointialueisiin.
– On tärkeää, että sosiaalihuollosta ja sen johtamisesta tuotetaan tietoa kokonaisvaltaisesti, useista näkökulmista käsin niin, että edustettuna ovat avaintoimijat johtajista päätöksentekijöihin.
On tärkeää, että sosiaalihuollosta ja sen johtamisesta tuotetaan tietoa kokonaisvaltaisesti, useista näkökulmista käsin niin, että edustettuna ovat avaintoimijat johtajista päätöksentekijöihin.
Sanna Laulainen
Professori, Itä-Suomen yliopisto
Tieto sosiaalihuollon johtajien määrästä tarkentui
Tutkijoilta suomalaisten sosiaalihuollon johtajien kartoittaminen on vaatinut salapoliisintyötä. Aikaa vieneen selvitystyön tuloksena hyvinvointialueilla työskentelevien sosiaalihuollon johtajien määrä tiedetään nyt tarkasti. Heistä yli kolmannes vastasi valtakunnalliseen kyselyyn.
– Vastaavaa aineistonkeruuta ei ole toteutettu aikaisemmin sosiaalihuoltoon kohdentuvassa tutkimuksessa, yliopistonlehtori Sirpa Kannasoja Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Mitä johtajilta sitten kysyttiin? Valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin muun muassa johtajien eri tahoilta kohtaamia odotuksia ja vaatimuksia sekä niistä aiheutuvaa painetta. Johtajilta kysyttiin myös heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan johtamistyössään.
– Erityisesti meitä kiinnosti, millaisessa toimintaympäristössä johtaminen toteutuu. Tarkastelemme tutkimuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteensovittamisen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten johtamiseen, johtamisjärjestelmään ja laajemmin johtamisen toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä.
Tutkimuksessa haastateltiin myös 37 sosiaalihuollon johtajaa kahdelta hyvinvointialueelta. Yksilöhaastatteluissa keskityttiin sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamiseen, johtajien väliseen yhteistyöhön palveluiden yhteensovittamisessa sekä sosiaalihuollon asemaan hyvinvointialueilla.
– Haastatteluista saamme laajemman kokonaiskuvan siitä, millainen hyvinvointialueiden nykyinen sosiaalihuollon johtamisen tila on erityisesti yhteensovittavan johtamisen näkökulmasta.
Vastaavaa aineistonkeruuta ei ole toteutettu aikaisemmin sosiaalihuoltoon kohdentuvassa tutkimuksessa.
Sirpa Kannasoja
Yliopiston lehtori, Jyväskylän yliopisto
Päättäjähaastattelut avaavat hyvinvointialueiden päätöksentekoa
Valtakunnallisen kyselyn ja yksilöllisten johtajahaastattelujen lisäksi tutkijat haastattelivat poliittisia päätöksentekijöitä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla. Haastatteluaineisto on ainutlaatuinen, sillä siinä luodataan vastikään perustetun demokraattisen päätöksenteon tason toimintaa.
– Hyvinvointialueita ohjaava aluehallinto peri merkittävän osan kuntien aiemmasta päätöksentekovallasta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen organisaatioiden laajuus sekä näiden palveluiden merkitys alueen asukkaille on ainutlaatuinen haaste päätöksenteolle, yliopistotutkija Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopistosta korostaa.
Päättäjähaastatteluissa keskityttiin sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatioon, selvitettiin päättäjien käsitystä sosiaalihuollosta sekä päättäjänä toimimista hyvinvointialueilla. Tutkijoita kiinnosti myös se, millaista yhteistyö hyvinvointialueiden johtavien virkamiesten kanssa on.
– Haastatteluissa käytiin läpi hyvinvointialueiden nykyistä tilannetta sekä hyvinvointialueiden suhdetta kuntiin ja valtioon. Keskustelimme päättäjien kanssa myös siitä, miten hyvinvointialueet ovat rakentuneet kuntien sote-rakenteiden yhdistämisen ja muun muassa sairaanhoitopiirien varaan.
Haastatteluissa korostui pyrkimys hyvinvointialueen tulevaisuuden varmistamiseen sekä sillä toimivien erilaisten ammattikuntien ja organisaation osien toiminnan yhteensovittamiseen
Tuomo Kokkonen
Yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto
Kokkonen korostaa, että poliittiset päättäjät ovat virkamiesjohdon kumppaneita hyvinvointialueiden päätöksenteossa. He kantavat poliittista vastuuta keskeisistä hyvinvointialuetta koskevista päätöksistä. Lisäksi poliittiset päättäjät pitävät yhteyttä kansalaisiin ja muihin poliittisen päätöksenteon toimijoihin, kuten kuntiin ja valtioon.
Haastatteluissa päättäjät nostivat esiin, että luottamushenkilöinä heidän velvollisuutensa on valvoa viranhaltijoiden toimintaa, antaa näille tarvittaessa poliittista ohjausta sekä viimekädessä vastata strategisesta päätöksenteosta.
– Poliittiset päätöksentekijät suhtautuivat näihin velvollisuuksiin sekä lakiin perustuvina, että vastuuna äänestäjäkunnalleen ja alueen asukkaille. Haastatteluissa korostuikin pyrkimys hyvinvointialueen tulevaisuuden varmistamiseen sekä sillä toimivien erilaisten ammattikuntien ja organisaation osien toiminnan yhteensovittamiseen.
Kokkonen muistuttaa, että virkamiesjohdon ja poliittisten päättäjien päätöksenteko on erityisen keskeisessä asemassa nykyisessä tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden organisaatio ja toimintatavat ovat vasta muotoutumassa, ja tavoitellaan samanaikaisesti säästöjä ja toiminnan taloudellista tehostamista.
Purjo-hankkeen tuloksia on odotettavissa tieteellisten julkaisujen myötä vuosien 2025–2026 aikana. Julkaisuista tiedotetaan “Johtajat puristuksessa” PURJO-hankkeen verkkosivuilla. Lisäksi tutkimuksen tuloksia tuodaan yhteiseen keskusteluun tapaustutkimuksiin osallistuneilla hyvinvointialueilla työpajojen muodossa vuoden 2025 puolella sekä hankkeen kaikille avoimessa, etänä toteutettavassa päätösseminaarissa syksyllä 2025.
Lisätietoja
Professori Sanna Laulainen, sanna.laulainen(at)uef.fi
Yliopistonlehtori Sirpa Kannasoja, sirpa.kannasoja(at)jyu.fi
Yliopistotutkija Tuomo Kokkonen, tuomo.kokkonen(at)jyu.fi
