Juuri julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa mitattiin ennallistamisen jälkeen syntynyttä rahkasammalkerrosta 18 suoalueella kymmenen vuoden kuluttua ennallistamisen jälkeen.
Rahkasammalikot olivat keskimäärin 15 cm paksuisia ja niiden sitoma hiilimäärä vastaa noin 48 tonnia hiilidioksidia hehtaaria kohti. Määrä on suurempi kuin aiempien tutkimusten perusteella voitiin odottaa.
Parasta rahkasammalten kasvu oli Etelä-Suomessa niukkaravinteisilla kohteilla, jotka oli ennallistettu avosoiksi. Tällaiset suot ovat yleisimpiä ennallistamiskohteita ja ojitustilassa niiden puuntuotto on pääsääntöisesti heikko. Yhtenä tärkeänä lisätuloksena havaittiin soiden vedenpinnan syvyyden kasvu, joka johtui rahkasammalkerroksen paksuuskasvusta. Tämä mahdollisesti hillitsee ennallistetun suon metaanipäästöjä.
Soiden ennallistamisen ilmastovaikutukset ovat puhuttaneet viime aikoina, sillä mallinnustutkimukset eivät ole osoittaneet viilentävää vaikutusta. Tämä on johtunut osittain tutkimustulosten puutteesta ennallistetuilta soilta. Nyt julkaistut tulokset ovat ilmastovaikutusten kannalta lupaavia, mutta täyttävät vain pienen osan tutkimustiedon tarpeesta. Tulosten avulla ennallistamista voidaan kehittää entistä paremmin kohti toivottua ilmastovaikutusta.
Tutkimusartikkeli:
Laatikainen, A., Kolari, T.H.M. & Tahvanainen, T. 2025. Sphagnum moss layer growth after restoration of forestry-drained peatlands in Finland. Restoration Ecology, e70008. https://doi.org/10.1111/rec.70008
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori, kasviekologian dosentti Teemu Tahvanainen, teemu.tahvanainen@uef.fi, puh. 0504423987
