Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Älypuhelin lapsen kädessä.

Ruutuaika ja älylaitteiden käyttö näkyvät nuorten tarkkaavaisuuteen, muistiin ja oppimiseen liittyvien aivoalueiden rakenteissa

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan ruutuaika, liikunta ja fyysinen kunto heijastuvat eri tavoin nuorten aivojen rakenteisiin. Runsaasti ruutua ja älylaitteita käyttäneillä nuorilla muistiin ja oppimiseen liittyvän mediaalisen ohimolohkon harmaan aineen tilavuus oli pienempi kuin muilla. 

– Runsas ruutuaika ja älylaitteiden käyttö voivatkin olla haitallisia niille aivoalueille, jotka osallistuvat muistiin ja oppimiseen, sanoo väitöskirjatutkija Hannamari Skog Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä. 

Toisaalta runsaampi ruutuaika oli yhteydessä suurempiin harmaan aineen tilavuuksiin erityisesti tietyillä otsalohkon aivokuoren alueilla, jotka osallistuvat liikkeiden suunnitteluun, tarkkaavaisuuteen, työmuistiin ja päätöksentekoon. Runsas ruutuaika oli myös yhteydessä suurempaan tilavuuteen aivojen takaraivon alueella, joka osallistuu näköhavaintojen käsittelyyn.

– Suurempi tilavuus näillä alueilla saattaa liittyä erityisesti tarkkaavaisuutta, motorisen toiminnan suunnittelua ja visuaalista tiedonkäsittelyä vaativiin sovelluksiin ja peleihin. Aivojen normaalissa kehityksessä murrosiän aikana harmaan aineen tilavuus vähenee ja aivojen toiminta tehostuu. Ruutuajan positiivinen yhteys harmaan aineen tilavuuteen näillä alueilla voi siten heijastaa myös aivojen kehityksen viivästymistä, Skog toteaa.

Liikunta heijastuu useisiin aivoalueisiin

Runsaampi liikunnan määrä oli yhteydessä suurempaan tilavuuteen oikean takaraivon alueella, joka on merkittävä näköhavaintojen käsittelyssä. Parempi fyysinen kunto oli yhteydessä suurempaan päälakilohkon tilavuuteen, mutta pienempiin hippokampuksen ja taaemman pihtipoimun tilavuuksiin. Päälakilohko osallistuu muun muassa tarkkaavaisuuteen, aistitiedon käsittelyyn ja ympäristön hahmottamiseen. Hippokampus on keskeinen muistille ja oppimiselle, kun taas taaempi pihtipoimu liittyy muistiin, tarkkaavaisuuteen ja aivojen sisäiseen tiedonkäsittelyyn.

– Tulokset tarjoavat uutta tietoa siitä, miten arjen elämäntapatekijät, kuten ruutuaika, liikunta ja fyysinen kunto, linkittyvät aivojen rakenteeseen nuoruudessa. Tulosten valossa elämäntapatekijöiden väliset yhteydet aivojen rakenteisiin nuoruudessa ovat kuitenkin monimutkaisia, ja lisää tutkimusta tarvitaan niiden pitkäaikaisen merkityksen ymmärtämiseksi, Skog sanoo.

Poikittaistutkimukseen osallistui 44 tervettä 16–19-vuotiasta nuorta (25 tyttöä ja 19 poikaa). Tutkimuksessa hyödynnettiin vuosina 2018–2019 kerättyä aineistoa Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksesta (PANIC) sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan FitBrain-tutkimuksesta. Aivojen harmaan aineen tilavuuksia mitattiin magneettikuvauksella (MRI). Tietoja ruutuajasta, älylaitteiden käytöstä ja liikunnasta kerättiin kyselylomakkeilla, ja fyysistä kuntoa arvioitiin yhdistelmäpisteytyksellä, joka perustui 50 metrin sukkulajuoksutestiin ja vauhdittomaan pituushyppyyn.

Alkuperäinen julkaisu:

Hannamari Skog, Sara Määttä, Laura Säisänen, Timo A. Lakka, Markus Niiranen, Eero A. Haapala, Mervi Könönen & Juhana Hakumäki. Associations of screen time, physical activity and neuromuscular fitness with brain structure in adolescents. NeuroImage: Reports, Volume 6, Issue 4; 2026. 100431, ISSN 2666-9560. https://doi.org/10.1016/j.ynirp.2026.100431.

Lisätietoja: 

Terveystieteiden maisteri, väitöskirjatutkija Hannamari Skog, Itä-Suomen yliopisto, [email protected]