Suomessa tulisi parantaa potilaiden ravitsemustilan arviointia. Mahdollinen vajaaravitsemus lisää komplikaatioiden riskiä ja hidastaa toipumista. Siten se lisää myös hoitohenkilöstön työmäärää ja pidentää hoitoaikoja.
Vajaaravitsemus on riski kaikille sairaalapotilaille, mutta sitä esiintyy erityisesti muun muassa pitkäaikaissairailla, leikkauksiin valmistautuvilla, syöpäpotilailla sekä vakavista infektioista ja traumoista toipuvilla.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja THL ovat julkaisseet uudistetun ravitsemushoitosuosituksen. Suosituksen yhtenä tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.
Useiden tutkimuksen mukaan vajaaravitsemusriskin seulonta ja vajaaravitsemuksen ehkäisy vähentävät hoidon kustannuksia.
– Potilaan ravitsemustila ja vajaaravitsemusriski tulisi arvioida aina hoitoon tullessa, oli varsinainen hoitoon hakeutumisen syy mikä hyvänsä. Tällä hetkellä tämä toteutuu liian harvoin, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.
– Hyvä ravitsemus lisää potilaan elämänlaatua. Lisäksi potilaan tarpeenmukainen ravitsemushoito ja -ohjaus säästävät rahaa. Tämä on tärkeää huomioida hyvinvointialueilla juuri nyt, kun painitaan kasvavien kustannusten kanssa, Schwab sanoo.
Uudistettu suositus määrittelee potilaalle tarjottavan ruoan laadun
Uudistetussa ravitsemushoitosuosituksessa on muun muassa vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruoan ravitsemuslaadusta. Lisäksi perusruokavalikoimaan on lisätty kasvisruokavaliot lihaa sisältävän ruokavalion rinnalle.
Suositus on tarkoitettu ohjaamaan sairaaloiden, hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista sekä ruokapalvelujen järjestämistä, elintarvikehankintoja ja kilpailuttamista.
– Suositukset koskevat kaikkia potilaita vauvoista vanhuksiin. Suosituksessa kuvataan, miten potilaiden ravitsemusta tulee hoitaa eri sairauksissa. Miten esimerkiksi laihtuneen, vajaaravitun potilaan ravinnon saantia tehostetaan ja miten proteiinin saantia parannetaan ruoalla tai kliinisillä ravintovalmisteilla tai millaista ruokaa tarjotaan suolistoleikatuille ja nielemishäiriöissä, Schwab kertoo.
Perustana kansainväliset suositukset, tutkimusnäyttö ja laaja asiantuntijatyö
Suositus perustuu kansainvälisiin ravitsemushoidon suosituksiin, kliinisen ravitsemustieteen ja lääketieteen tutkimustietoon, hyviin hoitokäytäntöihin sekä kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin.
Sen on laatinut moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka on käynyt läpi erittäin laajan tieteellisen kirjallisuuden kaikkien suosituksessa esitettyjen sairauksien osalta. Asiantuntijaryhmässä olivat Itä-Suomen yliopistosta mukana myös lastentautien professori Jarmo Jääskeläinen ja ravitsemusterapian kliininen opettaja Anu Ruusunen.
Lisäksi suositusluonnos oli julkisesti kommentoitavana.
– Suosituksen laatiminen oli perinpohjaisin työ, mitä eri kohderyhmien ravitsemussuosituksia varten VRN:ssä on tehty. Se on arvokas opas uusille hyvinvointialueille ravitsemushoidon ja sairaalaruokailun yhteiskehittämiseen ja laadun turvaamiseen, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
– Suositus tulee ottaa kattavasti käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla ja huolehtia, että jokainen potilaiden ravitsemushoitoon osallistuva tuntee sen sisällön ja käyttää sitä työssään.
Lisätiedot
Ravitsemushoitosuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 3/2023. Verkkojulkaisu.
Painetun julkaisun voi ostaa THL:n kirjakaupasta.
VRN:n verkkosivut: Ravitsemushoito
Ursula Schwab
professori, asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja
Itä-Suomen yliopisto
etunimi.sukunimi@uef.fi
puh. 029 445 4528
Arja Lyytikäinen
pääsihteeri
Valtion ravitsemusneuvottelukunta
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
puh. 050 409 9860
