Lari Paananen laajentaa mielenterveystyön osaamistaan psykologian opintojen ja psykoterapeuttikoulutuksen avulla.
– Valmistuin sairaanhoitajaksi yksitoista vuotta sitten ja mielenterveystyö vei mukanaan. Muutaman vuoden jälkeen mietin, onko tämä sitä, mitä haluan tehdä. Ajatuskulku päätyi aina siihen, että mielenterveystyö on ainoa ala, jota voin nähdä itseni tekevän. Tätä työtä minun kuuluu tehdä, ja tämä on se minun juttuni, pohtii Lari Paananen alavalintaansa.
Mielenterveystyö pysyi ytimessä, mutta Paananen on päättänyt laajentaa työnkuvaansa sairaanhoitajasta psykoterapiaan. Hän opiskeli aluksi psykologian perusopintoja Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa ja jatkoi sen jälkeen Itä-Suomen yliopiston psykoterapeuttikoulutukseen.
– Voisin hyvin tehdä työtä sairaanhoitajana, mutta toisaalta mielenterveyskenttä on niin laaja ja halusin haastaa itseäni, joten tuntui väärältä jumiutua tiettyyn lokeroon. Sen vuoksi päädyin psykoterapeutin opintoihin.
Hyvä opintopolku oli luotu valmiiksi
Itä-Suomen yliopisto tarjosi Paanaselle hyvän ja selkeän polun mielenterveystyön ammatillisen osaamisen laajentamiseen. Paananen oli juuri muuttanut ulkomailta takaisin Suomeen, kun hän aloitti psykologian perusopinnot avoimessa yliopistossa.
– Tykkäsin Itä-Suomen yliopiston paketista. Se oli selkeä kokonaisuus. Tein psykologian opintoja korona-aikana, eli kaikki opinnot olivat etänä. Koen, että opin parhaiten tiiviissä vuorovaikutuksessa kouluttajien ja muiden opiskelijoiden kanssa, mutta olin älyttömän tyytyväinen, miten paljon sain irti luentotallenteista ja kirjallisuudesta. Aluksi olin vähän skeptinen, mutta minusta se toimi todella hyvin, Paananen kertoo.
Avoimessa yliopistossa opinnot noudattavat rakennetta, mutta opiskelija ottaa myös vastuuta opintojensa etenemisestä. Paananen maksoi opinnoistaan, mikä vahvisti sitoutumista opiskeluun.
– Minulla oli jo ajatus psykoterapeuttikoulutuksesta, joten psykologian perusopinnoista oli otettava kaikki irti. Ammatillisesti sain siitä todella paljon, ja psykologian opinnot pohjustivat hyvin psykoterapeuttikoulutusta. Haluan rohkaista ihmisiä opiskelemaan, vaikka siihen kuuluisi aikaa ja rahaa.
Psykologian opinnoista kirkkaimmin Paanasen mieleen jäi kehityspsykologian opintojakso, jonka tehtävässä hän tarkasteli lapsuuden kehityspsykologiaa Inside Out – mielen sopukoissa -animaatioelokuvan kautta.
– Psykologian opinnoissa käsiteltiin paljon sitä, mistä ihmisten persoonallisuuden piirteet muodostuvat, miten ympäristö muovaa ihmistä kohti aikuisuutta, ja sitäkin, mihin ihminen ei pysty itse vaikuttamaan. Mielenterveyden kenttä on niin laaja.
Olisi kiva nähdä, että psykoterapia tulisi helpommin saavutettavaksi kenelle tahansa, ja se ei olisi niin pitkä prosessi. Enemmänkin olisi mahtavaa edistää sitä, että jokainen voi käydä pientenkin haasteiden vuoksi käydä juttelemassa ja saada avun siinä heti paikalla.
Lari Paananen
Psykoterapeuttikoulutuksen opiskelija
Monissa paikoissa sairaanhoitajan työtä tehnyt Paananen kokee, että opinnot lisäsivät avarakatseisuutta ja empatiaa asiakkaita ja potilaita kohtaan. Vaikka monilla on todella isoja haasteita, monista löytyy myös paljon hyvää, joka edesauttaa toipumista. Paananen oivalsi, että jos ihminen päätyy sairaalaan, läheteteksti on lopulta pieni osa ihmisen kokonaisuutta.
– Kehityspsykologiset teemat nousivat vahvasti esiin opinnoissa. Se laajensi omaa katsomustani mielenterveydestä. Varsinkin kun hoidan hyvin vakavia mielenterveyden häiriöitä tällä hetkellä, se auttaa hahmottamaan, että häiriö on niin pieni osa ihmistä.
Ratkaisukeskeisesti kohti tulevaisuutta
Psykoterapeuttikoulutuksessa Paananen päätyi Itä-Suomen yliopistossa tarjolla olevista monista eri viitekehyksillä olevista psykoterapeuttikoulutuksista ratkaisukeskeiseen viitekehykseen psykoterapiassa.
– Pidän ratkaisukeskeisessä viitekehyksessä siitä, että se on toiveikasta ja motivoivaa. Sellaisten teemojen kanssa on helppo työskennellä. Viitekehys antaa mahdollisuuden työskennellä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Taustalla on vire, että siitä huolimatta, mitä menneisyydessä on tapahtunut ja vaikuttaa ihmisen nykyhetkeen, voidaan rakentaa ja saavuttaa toivottua tulevaisuutta, Paananen kuvaa.
Paananen näkee psykoterapiassa vahvan murroksen: työtä voi tehdä monella muullakin tavalla kuin vain tapaamalla asiakkaita toimistossa.
– Olisi kiva nähdä, että psykoterapia tulisi helpommin saavutettavaksi kenelle tahansa, ja se ei olisi niin pitkä prosessi. Enemmänkin olisi mahtavaa edistää sitä, että jokainen voi käydä pientenkin haasteiden vuoksi käydä juttelemassa ja saada avun siinä heti paikalla. Ei tarvitse olla mielenterveyden häiriöitä, vaan mikä tahansa syy hakeutua psykoterapiaan on ihan pätevä syy.
