Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella järjestetään 18.‒20.5.2026 Kielitieteen päivät, joka on kielentutkimuksen alan tärkein kansallinen konferenssi Suomessa. Tämä järjestyksessään 52. tapahtuma kokoaa Joensuuhun tänä vuonna noin 200 osallistujaa.
Päivien aikana käydään teeman mukaisesti läpi kielentutkimuksen monimuotoisia aineistoja, kuten sitä, mitä uutta digitaaliset aineistot, tekoälypohjaiset analyysit ja niihin liittyvät eettiset kysymykset tuovat kielentutkimukseen. Suurten aineistomassojen rinnalla tutkimusta tehdään myös perinteisempien aineistojen parissa. Kolmen päivän aikana kuullaan noin 140 tieteellistä esitelmää.
Konferenssin kutsuesitelmissä sekä professori Mikko Laitinen että professori Åsa Palviainen tarkastelevat sosiaalisen median suurten digitaalisten aineistojen tuomia hyötyjä kielentutkimukselle. Tutkijat ovat kehittäneet useassa hankkeessa uudenlaisia digitaalisia työkaluja, joilla voi tarkastella ja visualisoida kielen vaihtelua sosiaalisen median valtavissa aineistoissa. On mahdollista tutkia esimerkiksi sitä, millä tavalla uusia merkityksiä luodaan ja miten uudet ilmaisut leviävät somekäyttäjien keskuudessa. Näin päästään käsiksi kielellisten muutosten leviämisen ja kielten arvottamisen mekanismeihin.
Peräti kolmessa konferenssin työpajoista käsitellään ajankohtaisesti kielen ja politiikan suhdetta: vallankäytön ja propagandan kielellisiä keinoja, vähemmistöjen kielipolitiikan näkökulmia ja parlamentaarisia tekstejä retoriikan ja kieli-ideologioiden tutkimuskohteena. Ajankohtainen on myös kolmannen kutsupuhujan FT Laura Eilolan esitelmä, kun hän pohtii tutkimuseettisiä kysymyksiä maahanmuuttajien kielenopetusta tutkittaessa.
Myös pienet suomalais-ugrilaiset kielet ja muut vähemmistökielet ovat näkyvästi esillä. Neljännessä kutsuesitelmässä professori Petar Kehayov Tarton yliopistosta muistuttaa, että karjalan kielessä on vielä paljon selvitettävää. Siinä missä karjala on jakautunut ja eriytynyt kielenä viime vuosisatoina, esimerkiksi suomi ja viro ovat samaan aikaan kehittyneet yhtenäisempään suuntaan.
Konferenssiesitelmissä tutkimuskohteena olevien kielten kirjo painottuu luonnollisesti Eurooppaan, mutta maantieteellisesti se ulottuu baskista (Espanjassa) ainuun (Japaniin) ja lähes 30 muuhun kieleen, suomen kaukaisia sukukieliä hantia, mansia ja udmurttia unohtamatta. Kielten moninaisuus näkyy myös siinä, että konferenssin työkieliä ovat suomen lisäksi englanti, karjala ja ruotsi.
Tarkenna hakuasi
