Itä-Suomen yliopistossa tehty tuore tutkimus osoittaa, että sosioekonominen huono-osaisuus on yhteydessä heikompaan koettuun hyvinvointiin, mutta yhteyden voimakkuus vaihtelee eri ikävaiheissa. Tulokset korostavat tarvetta huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet hyvinvointia edistävien palveluiden ja toimenpiteiden suunnittelussa.
Tutkimus perustui kesällä 2024 kerättyyn anonyymiin kyselyaineistoon, johon vastasi 4 003 18–79-vuotiasta suomalaista. Kyselyyn vastaajat rekrytoitiin Bilendi Oy:n tutkimuspaneeleista iän, sukupuolen ja hyvinvointialueen mukaan kiintiöidyllä otannalla. Koetun hyvinvoinnin mittareina tutkimuksessa olivat elämään tyytyväisyys, koettu terveys ja stressi. Tutkimuksessa tarkasteltiin, vaihteleeko sosioekonomisen huono-osaisuuden yhteys koettuun hyvinvointiin eri ikäryhmissä ja missä määrin tätä yhteyttä selittävät pitkäaikaissairaudet sekä ihmisten kokemat mahdollisuudet edistää omaa hyvinvointiaan.
Tulosten mukaan ikääntyminen oli yhteydessä suurempaan elämään tyytyväisyyteen ja vähäisempään stressiin, vaikka samalla koettu terveys jossain määrin heikkeni. Erityisesti stressin määrä oli selvästi alhaisempi vanhemmissa ikäryhmissä kuin nuoremmilla aikuisilla.
Sosioekonominen huono-osaisuus oli yhteydessä heikompaan hyvinvointiin kaikissa ikäryhmissä, mutta vaikutukset näkyivät eri tavoin eri elämänvaiheissa. Erityisesti 30–39-vuotiaat raportoivat muita ikäryhmiä heikompaa hyvinvointia, ja tässä ikäryhmässä sosioekonomisen huono-osaisuuden yhteydet heikompaan koettuun hyvinvointiin olivat myös voimakkaita.
– Tulokset vahvistavat näyttöä siitä, että sosioekonomisen huono-osaisuuden merkitys koetulle hyvinvoinnille ei ole samanlainen koko elämänkulun ajan. Eri ikävaiheissa näyttäisivät korostuvan erilaiset hyvinvoinnin haasteet, sanoo tutkija Hanna Rekola.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että pitkäaikaissairaudet ja heikot koetut toimintamahdollisuudet selittivät merkittävän osan sosioekonomisen huono-osaisuuden ja koetun hyvinvoinnin välisestä yhteydestä. Tulokset tarjoavat uutta tietoa siitä, miten sosioekonomiset tekijät, terveys ja toimintamahdollisuudet kietoutuvat yhteen sekä, miten niiden merkitys hyvinvoinnille vaihtelee eri ikävaiheissa.
– Tulokset tukevat aiempaa tutkimusnäyttöä ja elämänkulun viitekehyksen ajatusta siitä, että eri ikävaiheisiin liittyvät haasteet, vastuut ja voimavarat vaikuttavat koettuun hyvinvointiin eri tavoin ja koetuilla toimintamahdollisuuksilla näyttäisi olevan tässä merkittävä rooli. Havainnot voivat auttaa kohdentamaan hyvinvointia edistäviä palveluja ja toimenpiteitä aiempaa paremmin eri ikäisten tarpeisiin, pohtii tutkimuksen vastuullinen johtaja professori Tomi Mäki-Opas.
Vertaisarvioitu tutkimus julkaistiin Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden Hyvinvointi elämänkulussa -teemanumerossa.
Tutkimus toteutettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa PREWELL-hanketta (#363107) ja intervention implementaatiota ja datan keruuta on tukenut Euroopan unioni (NextGenerationEU).
Tutkimusartikkeli:
Rekola, H., Holappa, A.-S., Ahonen, T., & Mäki-Opas, T. (2026). Sosioekonomisen huono-osaisuuden yhteys koettuun hyvinvointiin eri ikävaiheissa: poikkileikkaustutkimus suomalaisessa aikuisväestössä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 63(3), 688–705. https://doi.org/10.23990/sa.176544
