Sote-uudistuksessa hyvä johtaja osaa yhdistää erilaiset palaset ja saa pidettyä ne koossa. Sote-johtajasta ei ole silti ihmeiden tekijäksi, muistuttaa sosiaalihallintotieteen professori Sanna Laulainen.
Mistä on tehty hyvä sosiaali- ja terveysalan johtaja ja -johtaminen?
– Sote-johtajalta vaaditaan kokonaisvaltaisuutta, inhimillisyyttä, laajaa ymmärrystä ja osaamista, ihmisten kohtaamista ja huomioon ottamista, rohkeutta, virheiden tunnistamista ja tunnustamista sekä niistä oppimista, yhdessä tekemisen otetta ja käytäntöjä, oikeudenmukaisuutta, armollisuutta sekä jatkuvaa keskeneräisyyden sietämistä, luettelee Itä-Suomen yliopiston sosiaalihallintotieteen professori Sanna Laulainen.
Hyvän johtajan ominaisuuksien lista on pitkä, mutta myös sote-johtamisen odotukset hengästyttävät. Tällä hetkellä haasteita ovat muun muassa laajat osaamisvaatimukset, työkentän laajentuminen ja yhteistyö yli sektorirajojen, digitalisaatio palveluissa ja johtamisessa, taloudelliset vaikeudet sekä toiminnan ja toimimattomuuden vaikutusten ja vaikuttavuuden ennakointi ja arviointi.
– Johtamista voi ajatella sote-uudistuksessa eräänlaisena ”liimana”, joka saa parhaimmillaan yhdistettyä eri osasia ja pidettyä niitä yhdessä. Se toimii kuin linssinä tarkastella sote-uudistusta eri näkökulmista. Siinä mielessä johtamisen voi nähdä paljon vartijana, mutta en kutsuisi sitä kuitenkaan ihmeiden tekijäksi. Yleisellä tasolla siihen voi kohdistua lähes ylimaallisia odotuksia, joita voi pitää vähintään epärealistisina tai jopa epäreiluina.
Laulainen on kiinnostunut erityisesti siitä, miten sote-uudistuksen integraatiotavoitteet ja -henki ”tarttuvat” johtamiseen ja työyhteisöihin, ja miten yhteistyö ja yhteensovittaminen ylittävät ja madaltavat rajoja. Integraation tutkijankin on oltava avoin totuttujen rajojen ylittämiseen ja niiden yli katsomiseen.
– Muutos meistä ja muista yhteistä asiaa ajaviksi kumppaneiksi ei ole yksinkertainen eikä välttämättä tietoinen, saati rationaalinen prosessi. Siitä olen kuitenkin varma, että palvelujen organisoiminen integraatiohengessä tulee korostamaan sote-ammattilaisten ja johtajien yhteistyötä sekä autonomista ja kollektiivista vastuunkantamista entisestään.
Uudet näkökulmat ja kokeilut avaavat monimutkaisia ilmiöitä
Sanna Laulainen aloitti sosiaalihallintotieteen vakituisena professorina Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella viime syyskuussa. Sosiaalihallintotieteen professuuri kohdentuu sote-alan organisaatioiden, työyhteisöjen ja johtamisen tutkimukseen ja niiden tutkimusmenetelmälliseen kehittämiseen.
Laulainen johtaa kriittisen johtamis- ja organisaatiotutkimuksen tutkimusryhmää sekä ikääntymisen ja vanhuspalveluiden tutkimusryhmää.
– Tavoitteeni on kehittää ja rikastuttaa sosiaalialan ja laajemmin hyvinvointipalvelujen johtamisen ja työyhteisöihin liittyvien ilmiöiden teoreettista ja empiiristä tarkastelua. Kiinnostavaa on esimerkiksi se, miten sote-alan ammattilaiset ja asiantuntijat voisivat toimia johtamiskumppaneina ja avaintoimijoina organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Koska osa tekijöistä on sellaisia, joita voi olla vaikeaa tiedostaa ja sanallistaa, tarvitaan erilaisia menetelmällisiä ratkaisuja ja kokeilujakin kuten luovien menetelmien hyödyntämistä.
Johtamisen koulutukseen moninaisuutta ismien sijaan
Johtaminen on keskeinen osa Sanna Laulaisen tutkimusalaa, vaikka muitakin sote-alan ajankohtaisia tutkimusaiheita olisi tarjolla: pandemian sosioekonomiset seuraukset ja inhimilliset tragediat, väestörakenteen muutokset ja alueellinen eriarvoistuminen, huoli ikääntyneiden palveluista sekä sosiaali- ja terveysalan vetovoimavaje ja kuormittavuuden kokemukset.
Monet kuumista aiheista nivoutuvat myös sote-alan johtamiseen, työyhteisöihin sekä organisaatioiden inhimilliseen puoleen. Laulainen haluaa nostaa esiin työntekijöiden asemaa johtamisen vastavuoroisena osapuolena sekä työyhteisöjen ja palvelujen kehittämisessä. Hän on tutkinut organisaatiokansalaisuutta eli sitä, miten työntekijät toimivat organisaationsa eduksi, osallistuvat aktiivisesti organisaationsa kehittämiseen ja tekevät näkyväksi myös epäkohtia.
– Muutosta edistävä organisaatiokansalainen ei ole hiljainen, kuuliainen ja sopeutuva, vaan hän tuo näkemyksiään ja kokemuksiaan rakentavasti esiin ja pyrkii vaikuttamaan organisaation toimintaan. Hän toimii sekä kehittämisen peilinä että katalysaattorina. Tämä voi tuntua itsestään selvältä vaatimukselta sote-alalla, mutta tutkimukset ja käytäntö osoittavat, että tälle äänelle ja toiminnalle ei ole riittävästi tilaa tai tahtoa, Laulainen sanoo.
Tutkimustyön ohella Laulainen osallistuu sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen opetukseen ja opiskelijoiden ohjaukseen. Laitos kouluttaa maistereita muun muassa sosiaali- ja terveyshallintotieteessä.
– Kaikki opiskelijamme ovat aikuisopiskelijoita, joilla on aiempi tutkinto ja työkokemusta taustalla. Heillä on vahva halu vahvistaa osaamistaan ja valmiuksiaan jatkuvan muutoksen keskellä toimimiseen sekä ymmärtää sote-kentän haasteellisuutta. Kriittisenä johtamistutkijana ajattelen, että tutkimuksessa ja opetuksessa on tärkeää laajentaa näkymää ja katsoa asioita uusista, erilaisista ja epätavallisistakin näkökulmista sen sijaan, että mentäisiin liikaa ismien ja totuttujen yksinkertaistettujen ratkaisujen perässä.
Sanna Laulainen
Sosiaalihallintotieteen professori, Itä-Suomen yliopisto, 2020-
Yhteiskuntatieteiden tohtori, Itä-Suomen yliopisto, 2010.
Yhteiskuntatieteiden maisteri, Kuopion yliopisto, 1999.
Tärkeimmät tehtävät
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen varajohtaja, Itä-Suomen yliopisto, 2018-2021.
Vieraileva professori (Visiting Professor of Health and Social Care), Suffolkin yliopisto, 2019-2022.
Sosiaalihallintotieteen professori (ma.), Itä-Suomen yliopisto, 2018-2020.
Yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, 2013-2018.
Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, 2011-2013.
