Terveyteen ja terveyden edistämiseen liittyvän tiedon ja palvelujen digitalisoituessa on entistä tärkeämpää, että ihmiset löytävät, ymmärtävät ja osaavat käyttää tietoa arjessaan. Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että tiivis 12 väittämän HLS-Q12-mittari soveltuu suomalaisten aikuisten terveyden lukutaidon arviointiin ja väestöryhmien välisten erojen vertailuun. Mittarin avulla on mahdollista tunnistaa, missä viestintää ja tukea tarvitaan eniten terveyden lukutaidon edistämiseksi.
Itä-Suomen yliopiston ja yhteistyökumppanien toteuttama tutkimus julkaistiin International Journal of Public Health -lehdessä. Tutkimus toteutettiin osana Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaaliseen hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvää PREWELL-projektia.
Terveyden lukutaito vaikuttaa tapaan, jolla ihmiset käsittelevät terveyteensä liittyvää tietoa ja palveluja arjessaan sekä tekevät terveyteensä liittyviä päätöksiä. Terveyden lukutaidon luotettava seuranta on tärkeää, koska väestöryhmien väliset erot ovat tiiviisti yhteydessä terveyserojen kaventamiseen ja yhdenvertaisuuteen.
– Meillä ei aiemmin ole ollut laajaa tutkimusnäyttöä siitä, toimiiko tiivis kansainvälinen mittari riittävän hyvin aikuisten terveyden lukutaidon seurantaan Suomessa. Nyt julkaistu tutkimuksemme osoittaa, että HLS-Q12 tarjoaa tähän tarkoitukseen hyvän pohjan, tutkijatohtori Jing Zhou kertoo.
Tutkimuksessa analysoitiin 7 077:n Suomessa asuvan aikuisen kyselyaineistoa, joka sisälsi valtakunnallisen otoksen ja alueellisen otoksen Pohjois-Savosta. Tutkimus osoitti, että HLS‑Q12‑mittari on toimiva ja selkeä väline terveyden lukutaidon arviointiin. Mittari toimi keskeisissä väestöryhmissä riittävän yhdenmukaisesti, jotta eri ryhmien välinen vertailu on mielekästä.
Terveyden lukutaidossa selviä eroja väestöryhmien välillä
Tutkimuksen mukaan naisten terveyden lukutaito oli parempi kuin miesten. Ne, joiden koulutustaso oli korkeampi, pärjäsivät matalammin koulutettuja paremmin. Lisäksi nuorten aikuisten terveyden lukutaito oli korkeampi kuin vanhempien ikäryhmien.
– Eri ikäryhmissä hyvin toimiva mittari voi auttaa tunnistamaan, missä viestintää ja tukea tarvitaan eniten. Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisoitumisen edetessä on yhä tärkeämpää varmistaa, ettei mikään väestöryhmä jää jälkeen terveyden lukutaidossa.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat vahvemman perustan terveyden lukutaidon seurannalle Suomessa ja voivat auttaa kohdentamaan terveysviestintää sekä parantamaan palvelujen saavutettavuutta. Tutkijat hyödynsivät toisiaan täydentäviä analyysimenetelmiä arvioidessaan, toimiko mittari riittävän samalla tavalla eri väestöryhmissä.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Jing Zhou, puh. 050 306 7598, [email protected]
Tutkimusartikkeli:
Zhou J, Rekola H, Sormunen M, Mäki-Opas T. Structural Validation and Measurement Invariance of the HLS-Q12 Health Literacy Instrument in Finnish Adults: Comparing Traditional and Alignment Methods. International Journal of Public Health. 2026. DOI: 10.3389/ijph.2026.1609337
