Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kuvituskuvassa havainnollistetaan pienten GTPaasien nukleotidikiertoa. Kuva: Milla Kurki.

Kuvituskuvassa havainnollistetaan pienten GTPaasien nukleotidikiertoa. Kuva: Milla Kurki.

Suomen Lääkekehityskeskus ja Itä-Suomen yliopisto yhteistyöhön PoI-hankkeessa

Varhaisen vaiheen lääkekehityshankkeessa pyritään tunnistamaan estäjiä uudelle lupaavalle kohdeproteiinille. Itä-Suomen yliopisto myös osallistui keskeisesti Lääkekehityskeskuksen uuden Proof-of-Idea-toimintamallin kehittämiseen.

Suomen Lääkekehityskeskus ja Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen tutkijat ovat aloittaneet yhteistyön uudessa Proof-of-Idea (PoI) -hankkeessa, jossa arvioidaan, onko mahdollista kehittää estäjiä uudelle pienelle GTPaasi-proteiinikohteelle. Pienet GTPaasi-proteiinit ovat keskeisiä solun viestintäreittien säätelijöitä, ja häiriöt niiden toiminnassa liittyvät vahvasti moniin sairauksiin, kuten syöpiin, tulehduksiin, hermostoa rappeuttaviin, immunologisiin ja sydänsairauksiin sekä erilaisiin kehityshäiriöihin. Uusien, pieniä GTPaaseja säätelevien molekyylien tunnistaminen voikin avata uusia mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia hoitomuotoja erilaisiin sairauksiin. 

–  Hankkeessa pyritään tunnistamaan estäjiä uudelle kohdeproteiinille molekyylidynamiikkasimulaatioiden ja tietokoneavusteisen lääkeainesuunnittelun menetelmien avulla. Valittujen yhdisteiden biokemiallinen aktiivisuus varmistetaan tämän jälkeen kokeellisesti. Näin saadaan alustavaa tietoa niiden lääkekehityskelpoisuudesta tutkimushypoteesin arviointia ja mahdollista jatkokehitystä varten, kertoo hanketta johtava akatemiatutkija, dosentti Tatu Pantsar.

Hänen Pantsar dynamics -tutkimusryhmällään on laaja kokemus tietokoneavusteisesta lääkekehityksestä ja erityisesti molekyylimallinnuksen ja simulaatiomenetelmien hyödyntämisestä varhaisen vaiheen lääkekehityksessä. GTPaasit kuuluvat ryhmän keskeisiin tutkimuskohteisiin. Hankkeeseen osallistuvat ryhmästä myös väitöskirjatutkijat Milla Kurki, Renne Leini ja Antti Salo. Ryhmä on osa yliopiston monitieteistä lääkekehityksen tutkimusyhteisöä (DrugTech).

Suomen Lääkekehityskeskus on valtion erityistehtäväyhtiö, joka auttaa tutkijoita ja startupeja lääkekehitysinnovaatioiden viemisessä kohti uusia, tehokkaita lääkkeitä ja liiketoimintaa. Lääkekehityskeskuksen juuri lanseeraama uusi PoI-rahoitusmalli tukee varhaisen vaiheen lääkekehityshankkeita tarjoamalla resursseja sekä enintään 30 000 euron rahoituksen kohdennettuihin tutkimuksiin. Itä-Suomen yliopiston kanssa toteutettava hanke on ensimmäinen PoI-yhteistyöprojekti koko Suomessa ja uutta toimintamallia myös kehitettiin yhteistyössä.

Itä-Suomen yliopiston vaikuttavuusjohtaja Minna Hendolin toteaa, että aktiivisen vuorovaikutuksen tuloksena on kaikkia osapuolia hyödyttävä toimintamalli ja yliopistolle tärkeä, tutkimuksen vaikuttavuutta edistävä avaus. – Yhteistyö yhdistää yliopiston tutkimusosaamisen ja lääkekehityskeskuksen kehitystoiminnan ja siten edistää tutkimustulosten ja innovaatioiden siirtymistä käytännön ratkaisuiksi. 

– Hanke on tiedekunnalle merkittävä avaus, joka lisää tutkimuksen vaikuttavuutta ja tukee innovaatiotoiminnan tavoitteita, toteaa terveystieteiden tiedekunnan dekaani Markus Forsberg.

–  Olemme kiitollisia Itä-Suomen yliopiston aktiivisuudesta alkavan PoI -hankkeen ja rahoitusmallin kehittämisessä. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten organisaatioiden tarpeet ja tahtotila voidaan yhdistää ja löytää uusia, toimivia ratkaisuja varhaisen lääkekehittämisen haasteelliselle polulle, toteaa Suomen Lääkekehityskeskus Oy:n toimitusjohtaja Maarit Merla.         

Lisätietoja:

Akatemiatutkija, dosentti Tatu Pantsar, https://uefconnect.uef.fi/tatu.pantsar/

Pantsar dynamics -tutkimusryhmä 

DrugTech-tutkimusyhteisö