Terveydenhuollon resurssit ovat ajankohtainen kokonaisuus, joiden viisaaseen käyttöön voidaan vaikuttaa kaikilla tasoilla. Terveydenhuollon resurssien viisas käyttö on yhteinen etu -seminaarin puheenjohtaja ja Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen kertoo neljä vinkkiä resurssiviisaaseen terveydenhuoltoon.
Suomen tehohoitokapasiteetti ei riitä normaaliolojen, saati kriisitilanteiden tarpeisiin, todetaan tuoreessa STM:n raportissa. Hoitajia tarvitaan maahamme lisää reilut 25 000 yksilöä. Lisäksi väestön ikääntyminen ja terveydenhuollon alati nousevat kustannukset asettavat terveydenhuollon resurssit ja niiden käytön tarkastelun ajankohtaisiksi.
– Näinä vuosina on ollut lisäksi paljon tapahtumia, kuten pandemia ja Ukrainan sota, joiden myötä olemme heränneet pohtimaan mihin me käytämme resurssimme, Käypä hoito -päätoimittaja ja lääketieteen tohtori Jorma Komulainen pohtii.
Komulaisen työ on johtaa ja tuottaa yhdessä Duodecimin Käypä hoito -toimituksen kanssa hoitosuosituksia maamme lääkäreille. Työ on lääketieteellistä, mutta viime vuosina huomio on kiinnittynyt myös hoitojen hinnan ja vaikuttavuuden suhteeseen. Komulainen on osa Itä-Suomen yliopiston johtamaa PROSHADE-tutkimuskonsortiota, jonka työn tuloksina on äskettäin julkaistu Suomen ensimmäiset hoitosuositukset, jotka sisältävät normaalin lääketieteellisen tiedon lisäksi myös tietoa hoidon hinnan ja vaikuttavuuden suhteesta.
Taloudellisen tiedon liittäminen hoitosuosituksiin ei haasta lääkärin työn perinteistä ydintä. Se on lisäelementti, joka mahdollistaa.
– Taloudellista tietoa sisältävissä suosituksissa tehdään asioita näkyväksi ja sitä kautta saan olla kannustamassa siihen, että myös lääkärin päätöksenteossa huomioidaan resursseja ja taloudellisia asioita, Komulainen kertoo.
Lääkärin tulisi olla myös oman yhteisönsä ja yhteiskuntansa asianajaja. Huolehtia siitä, että hänen toimintansa on taloudellisesti kestävää ja yhdenvertaista.
Jorma Komulainen
Käypä hoito -päätoimittaja, LT
Tässä mielessä lääkärin työn paradigma on murroksessa.
– Meidän ajatusmaailmassamme lääkäri on ikään kuin potilaan asianajaja, ja niin se on myös jatkossa. Mutta lääkärin tulisi olla myös oman yhteisönsä ja yhteiskuntansa asianajaja. Huolehtia siitä, että hänen toimintansa on taloudellisesti kestävää ja yhdenvertaista ajatellen sitä hänen hoitamaansa väestöä eli hänen potilaspopulaatiotaan, Komulainen toteaa.
Terveydenhuollon resurssien viisas käyttö ei suinkaan ole yksistään lääkäreiden vastuulla.
Terveydenhuollon resurssit tarkoittavat sitä rahasummaa ja osuutta bruttokansantuotteesta (bkt), minkä me käytämme terveydenhuoltoon. Suomessa terveydenhuollon osuus bkt:sta oli vuonna 2020 noin 10 prosenttia eli 24,4 miljardia. Vuodesta 2000 terveydenhuollon kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet ja nousseet 500 miljoonan – miljardin vuosivauhtia, poikkeuksena vuodet 2013–2016, jolloin kustannukset pysyivät tasaisina.
– Kyllähän se, että me käytämme resursseja järkevästi tarkoittaa sitä, että meidän pitää tarkastella kokonaisuutta, ei pelkästään osia. Resurssien viisaaseen käyttöön pyrkiminen on kaikkien tehtävä.
Poliittisten ja valtakunnan päättäjien rooli on kanavoida rahoitus ja päättää paljonko käytämme bkt:sta terveyteen sekä miten raha kanavoidaan hyvinvointialueille. Virkamiestason on puolestaan kyettävä seuraamaan, että toiminta hyvinvointialueilla on järkevää.
– Hyvinvointialueiden, ja niissä toimivien yksiköiden sekä yksityisen terveydenhuollon yksiköiden, tehtävä on puolestaan järjestää toimintansa tavalla, joka resurssit huomioiden tuottaa mahdollisimman paljon terveyshyötyä alueen väestölle, Komulainen luettelee.
Myös palveluiden käyttäjän tulee sisäistää, että resurssit ovat rajalliset ja niitä pitää käyttää järkevällä tavalla.
Jorma Komulainen
Käypä hoito -päätoimittaja, LT
Myös potilaalla on vastuunsa.
”Palvelun käyttäjän rooli on ymmärtää, että paljon ja heti ei välttämättä ole aina paras ratkaisu heidän hyvinvointinsa kannalta. Eli myös palveluiden käyttäjän tulee sisäistää, että resurssit ovat rajalliset ja niitä pitää käyttää järkevällä tavalla”, Komulainen toteaa.
Komulainen toimii puheenjohtajana 16. maaliskuuta Pikku-Finlandiassa Helsingissä järjestettävässä Terveydenhuollon resurssien viisas käyttö on yhteinen etu -seminaarissa. Sen järjestää Suomen akatemian alaisen Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama PROSHADE-tutkimuskonsortio. Konsortiossa ovat mukana Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Duodecim.
PROSHADE-tutkimuskonsortion tehtävä on pyrkiä siihen, että poliittisen päätöksentekomekanismin budjetoima raha terveydenhuoltoon käytetään mahdollisimman järkevällä ja tuottavalla tavalla.
Seminaarin puheenjohtaja Jorma Komulainen tarjoaa neljä vinkkiä terveydenhuollon resurssien viisaaseen käyttöön.
- "Huolehditaan siitä, että toiminta perustuu tutkimusnäyttöön ja ammattilaisilla sekä organisaatioilla on käytettävissään analysoitua ja ajanmukaista tutkimustietoa ja siihen perustuvia suosituksia hoitokäytännöistä.”
- ”Huolehditaan, että eri ammattilaisten tehtävät ovat sellaisia, jotka he parhaiten osaavat ja jossa he parhaiten tuottavat. Eli lääkärit tekevät lääkäreiden töitä, hoitajat hoitajien työtä ja jotkut muut jotakin muuta työtä.”
- ”Hyvinvointialueittain on laitettava hoito- ja palveluketjut kuntoon. Asiat tehdään mahdollisimman tehokkaasti, työtä ei tehdä kahteen kertaan ja kaikki tekeminen mikä mahdollista, on suunniteltua ja kelvollista. Tämä tarkoittaa monen muuan asian lisäksi potilaslähtöisyyttä, koska potilaan kanssa yhdessä tehty hoitopäätös parantaa resurssien kohdentamista ja on aitoa vaikuttavuuteen tähtäävää toimintaa.”
- ”Lääkärintyössä huomioidaan myös kustannukset sellaisissa hoitopäätöksissä, jossa taloudellisella tiedolla on merkitystä. Ensisijaisesti hoidon tulee olla vaikuttavaa, soveltua potilaalle ja hoito pitää valita tavoitteiden mukaan. Jos tämän pohdinnan jälkeen jää hoitovaihtoehtoja, niin sitten otetaan huomioon myös kustannukset. Eikä pelkästään hoidon hinta, vaan myös ne kustannukset, jotka kokonaisuudesta aiheutuvat.”
Lisätietoa seminaarista ja ohjelma:
Terveydenhuollon resurssien viisas käyttö on yhteinen etu, 16.3.2023 klo 9.00 - 12.15, Pikku-Finlandia, Helsinki
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
Jarkko Kumpulainen, viestintä, PROSHADE-hanke, jarkko.kumpulainen(at)uef.fi, 046 923 2563
