Laaja FINSCI-hanke kartoittaa suomalaisten tiedepääomaa. Itä-Suomen yliopiston osahankkeessa ääneen pääsevät peruskoululaiset sekä heidän vanhempansa.
– Eihän tämä tunnu miltään, vaikka kaverit sanoivat, että se saattaa nipistää, kummastelee 6. luokkalainen Mira Kastinen saatuaan aivosähkökäyrää mittaavan EEG-lakin päähänsä.
Mira on yksi niistä oppilaista, jotka osallistuvat Itä-Suomen, Turun ja Helsingin yliopistojen yhteiseen FINSCI (Fostering Finnish Science Capital) -tutkimukseen. Laajan tutkimuksen tavoitteena on tutkia ja kasvattaa suomalaisten tiedepääomaa, jotta kaikilla meillä olisi yhä paremmat edellytykset ymmärtää vaikkapa ilmastonmuutoksen kaltaisia ilmiöitä.
Tänä vuonna Itä-Suomen yliopistossa alkanutta FINSCIn osahanketta ”Vanhempien tiedepääoma ja lasten tiedelukutaito” johtaa professori Sari Havu-Nuutinen. Hän kertoo, että osahanke keskittyy erityisesti lasten ja heidän vanhempiensa tiedepääoman selvittämiseen ja kehittämiseen kouluissa. Tutkimusryhmän tavoitteena on kartoittaa peruskouluikäisten lasten vanhempien käsityksiä tieteestä ja tieteen merkityksestä sekä heidän antamaansa tukea lastensa tiedekasvatukseen.
– Mira taas sai lakin päähänsä siksi, että haluamme selvittää, millaisiin asioihin teini-iän kynnyksellä olevat nuoret perustavat päätöksentekonsa. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti, joten oppilaiden ei tarvitse jännittää, miten juuri heidän vastauksiaan arvioidaan.
Tiede, uskomukset vai arkikokemus?
Vaikka kuudesluokkalaiset oppilaat ovat epäilleet EEG-lakin lukevan ajatuksia, siihen se ei kuitenkaan pysty. Lakista lähtevien johtimien päässä on elektrodeja, jotka asettuvat tiukasti päänahkaan eräänlaisen geelin avulla. Sitten tietokoneen näytölle alkaa piirtyä käyrää, joka kertoo tutkittavan neurokognitiivisista prosesseista.
– Oppilaille esitetään tässä argumentaatiotehtäviä erilaisista teemoista, kuten vaikkapa ilmastonmuutoksesta, vaateteollisuudesta ja terveydestä. He saavat kolme vastausvaihtoehtoa, joista yksi perustuu tieteeseen, yksi uskomuksiin ja yksi tunneviritteiseen arkikokemukseen, kertoo tutkimusavustajana toimiva Jenni Bäckman.
Oppilaan miettiessä vastaustaan saadaan neurodataa siitä, mitä aivoissa tapahtuu. Samalla oppilasta pyydetään sanoittamaan ajatuksiaan ja perustelemaan vastaustaan.
– Neurodata lähtee analysoitavaksi Helsingin yliopistoon, ja me täällä Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutusyksikössä analysoimme puolestaan lasten sanalliset vastaukset, Havu-Nuutinen taustoittaa.
Vastaavaa tutkimusta on aiemmin tehty vain aikuisten kanssa, joten tämä on ensimmäinen kerta kun tutkimuksen avulla päästään käsiksi lasten neurokognitiivisiin prosesseihin argumentointitehtävien yhteydessä.
Laboratorion tekniikka vahvistaa tutkimusta
Mira Kastista tutkimus tai kysymykset eivät jännitä, sillä aiemmin tutkimustilanteessa mukana olleet kaverit evästivät väittämien olevan ”helppoja mielipidekysymyksiä”.
Tutkimukseen valmistautumisessa Miraa auttavat tutkimusavustajat Iiris Kangasniemi sekä kansainvälisessä maisteriohjelmassa opiskeleva Andreas Fischer. Hän säätää EEG-lakin kullekin lapselle sopivaksi ja rauhoittelee niitä, keitä tilanne jännittää.
– Olen ollut yllättynyt, miten hyvin oppilaat ymmärtävät englantia. Useimmat myös vastaavat tosi hyvällä kielitaidolla takaisin.
Fischer tekee tutkimusavustajan työn rinnalla FINSCIssä pro gradu -tutkielmaa.
Neurodataa mittaavat laitteet ovat osa Itä-Suomen yliopiston logopedian laboratoriota. Havu-Nuutinen on kiitollinen, että moderneja laitteita päästiin lainaamaan ja käyttämään näin myös kasvatustieteisiin liittyvässä tutkimuksessa.
– Uusi laboratorio on tässä tutkimuksessa meille korvaamaton apu. Näin saamme uusimman tekniikan avulla vahvistettua myös yhteistyötämme kognitiivisen neuropsykologian tutkimuksessa, hän iloitsee.
Ymmärrystä tiedettä ja tiedeammatteja kohtaan
Itä-Suomen yliopiston osatutkimuksen toisena tavoitteena on toteuttaa neljännen luokan oppilaille erilaisia kokeiluja eli luokkahuoneinterventioita tiedepääoman kehittämiseksi. Niillä selvitetään lasten päätöksentekoprosesseja arkipäiväisten ongelmien ratkaisemisessa.
– Sen ikäisten oppilaiden kanssa liikutaan vielä hyvin konkreettisella ongelmanratkaisutasolla. Luokassa yhdessä käytyjen keskustelujen pohjalta selvitämme, millaisiin asioihin tai millaiseen tietoon perustuen lapset ratkovat arkipäivän haasteita, jotka liittyvät vaikkapa ravintoon ja energiaan, Havu-Nuutinen kertoo.
Luokissa on myös tutustuttu tieteen tekemisen välineisiin ja tutkittu esimerkiksi vettä mikroskoopin avulla. Kokeilut ovat eripituisia, ja niiden jälkeen lasten tiedepääomaa päästään selvittämään kokonaisuudessaan.
– Tutkimukseen pohjautuen meillä on myös suunnitteilla opettajan opas, jonka avulla opettajien on tulevaisuudessa helpompi lähteä opettamaan tiedepääomaa omassa luokassaan.
Oppaassa käydään läpi esimerkiksi sitä, miten tieteestä puhuminen voidaan sitoa jokaiseen oppituntiin mukaan. Lisäksi kannustetaan tutustumaan oppilaiden kanssa tieteellisiin teksteihin sekä ihmisiin niiden takana. Eli käymään läpi sitä, millaista työtä tieteen hyväksi tehdään.
Havu-Nuutinen kertoo, että hankkeen taustalla on myös työelämänäkökulma, jota korostetaan opetussuunnitelmissakin yhä enemmän.
– Tiedossa on, että nuorten kiinnostus luonnontieteitä kohtaan on laskenut jatkuvasti. Ilmiö ja ongelma on maailmanlaajuinen. Tavoitteena siis on ruokkia oppilaiden mielenkiintoa jo koulupolun alussa esimerkiksi luonnontieteitä ja tekniikkaa kohtaan ja auttaa heitä jo varhaisessa vaiheessa ymmärtämään, millaisia tiedeammatteja on olemassa.
Myös vanhemmat otetaan näissä interventioissa huomioon, ja heille lähetetään perheen tiedepääomaa koskeva kysely. Oppilailla teetetään myös erilaisia kotitehtäviä, joihin osallistetaan vanhempia.
Tavoitteena on, että oppilaat pystyisivät myöhemminkin tekemään päätöksiä tutkittuun tietoon nojaten, eivätkä altistaisi itseään humpuukille, mielipiteiden polarisoitumiselle tai manipuloinnille.
Sari Havu-Nuutinen
Professori
Tavoitteena hyvä medialukutaito
Havu-Nuutisen mukaan tiedekasvatuksen tavoitteena on pyrkimys hyvään medialukutaitoon niin, että jo alakouluikäiset kasvaisivat erottamaan oikean tiedon väärästä. Näin he pystyisivät myöhemminkin tekemään päätöksiään tutkittuun tietoon nojaten, eivätkä altistaisi itseään humpuukille, mielipiteiden polarisoitumiselle tai manipuloinnille.
– Yhteinen tiedepääoma edistää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon toteutumista. Pohja sille rakennetaan jo koulussa ja opinnoissa, mutta elinikäinen oppiminen kartuttaa sitä myös kunkin omissa sosiaalisissa verkostoissa. Siksi tämänkaltaisista tutkimuksista saatu tieto on tärkeää.
FINSCI-hankkeessa ovat mukana Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, tiedekeskus Heureka, Suomen tiedekeskukset ry ja Skope ry. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto.
https://www.finsci.fi/
