Tiedeseikkailu Itä-Suomessa -hankkeen kouluvierailuilla tutkimusta tehdään tutuksi yläkoulujen oppilaille ja opettajille. Kuopion Puijonsarven koululla oppilaat pääsivät tutkimaan karkkien värejä sekä selvittämään laatikon sisällä olevan esineen mysteeriä.
– Tiedeseikkailu Itä-Suomessa -hankkeen suunnittelu lähti liikkeelle opettajien toivomuksesta, kertoi projektikoordinaattori Niko Kyllönen.
– Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien alumnitapahtumassa kävi ilmi, että opettajat kokevat haastavaksi seurata mitä tutkimusta yliopistossamme on menossa. Sen vuoksi tuomme nyt ajankohtaista tutkimusta oppilaiden ja opettajien arkeen kouluvierailuilla, jotka rakentuvat eri tutkimusaiheisiin painottuvista työpajoista.
Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen järjestämän hankkeen tavoitteena on tehdä tutuksi Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan tutkimusta, sekä vahvistaa oppilaiden reittiä LUMA-aineiden pariin jatko-opinnoissa.
Hankkeen tavoitteena on saavuttaa kuluvana syksynä 1000 oppilasta koko Itä-Suomen alueella. Kevään työpajoihin osallistui 500 oppilasta, ja koko hankkeen aikana tavoite on 2000 oppilasta. Hanke kestää elokuuhun 2028 ja sitä rahoittaa OLVI-säätiö.
– Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden osallistuminen työpajojen suunnitteluun on keskeisessä roolissa. Haluamme näyttää, että tieteen tekeminen ei ole mitään taikuutta tai laboratorioissa yksin hääräämistä. Tutkimus on prosessi, jossa tavoitteeseen tai ongelman ratkaisuun edetään yhteistyöllä, Kyllönen sanoi.
Työpajoissa tutustuttiin kemian ja tekniikan alojen tutkimukseen
Puijonsarven koulun oppilaille työpajat tarjosivat hieman erilaisen koulupäivän.
Kemian työpajassa tutkittiin, miten karkkien erilaiset väriaineet saadaan erottumaan kromatografian avulla. Työpaja liittyi Itä-Suomen yliopiston kemian ja kestävän teknologian laitoksella tehtävään tutkimukseen.
– Työpajassa katsottiin ensin tutkijoiden tekemä video aiheesta, tutustuttiin tutkimusvälineisiin sekä käytiin läpi ohjeet. Sitten toimittiin niin kuin oikeat tutkijat, eli tehtiin hypoteesi, siis ennuste tutkimustuloksesta, Kyllönen kuvaili.
– Sen jälkeen oppilaat saivat toteuttaa tutkimuksen itsenäisesti pienissä ryhmissä.
Varjotomografiatyöpajassa tavoitteena oli selvittää mikä esine on laatikon sisällä.
– Ideana oli valaista LED-lampulla kappaletta laatikon läpi ja tehdä sen varjosta erilaisia mittauksia. Mittaustulokset vietiin tietokoneelle ja laskettiin minkä muotoinen kappale voisi olla, kertoi projektiassistentti Taavi Karhu, jonka tavoitteena on valmistua fyysikoksi jouluun mennessä.
– Kokeellisessa työssä idea on samankaltainen kuin röntgenkuvauksessa. Työssä hyödynnettiin myös inversiolaskentaa, eli käänteisten ongelmien tutkimusta, jota tehdään yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella.
Puijonsarven koulun opinto-ohjaaja Mauri Lyytisen mukaan juuri tällaiset työpajat voivat sytyttää oppilaissa kipinän jopa alan korkea-asteen opintoihin.
– Suomen koulumaailmassa oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet hakeutua jatko-opintoihin, eri polkujen avulla yliopistoonkin, hän sanoi.
– Tulevaisuudessa voi olla niin, että ensimmäinen tutkinto on maksuton, ja seuraavat maksullisia. Sen vuoksi pidän tärkeänä, että korkea-asteet ovat jo nyt mukana tulevaisuuden koulutuksen suunnittelussa, hän totesi.
