Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Timo Leppänen.

Timo Leppänen lääketieteellisen tekniikan, erityisesti unianalytiikan professoriksi

Unihäiriöitä voidaan hoitaa tehokkaammin, kun oireet tunnistetaan jo varhaisvaiheessa.

Unihäiriöt ovat erittäin yleisiä sairauksia, mutta niiden diagnosointi on edelleen hidasta ja kallista. Vuonna 2017 perustettu Itä-Suomen yliopiston Unitutkimusryhmä (Sleep Technology and Analytics Research Group, STAR) selvittää unihäiriöiden taustoja, sekä kehittää automaattisia menetelmiä unihäiriöiden diagnostiikkaan.

Unitutkimusryhmän johtajana toimii uusi lääketieteellisen tekniikan, erityisesti unianalytiikan professori Timo Leppänen.

– Tutkimukseni keskittyy uneen ja unihäiriöihin. Teknologian ja laskentamenetelmien viimeaikainen kehitys on vauhdittanut myös unitutkimusta viime vuosina. Erityisesti meidän yliopistossamme olemme keskittyneet unihäiriöiden varhaisvaiheen monitorointiin ja diagnostiikkaan, hyödyntämällä tekoälyä ja puettavia antureita. Kuitenkin unihäiriöt ovat edelleen varsin alidiagnosoituja sairauksia, sillä uusimpien tutkimuksellisten innovaatioiden vienti kliiniseen käyttöön on haastavaa ja aikaa vievää.

Leppäsen mukaan esimerkiksi uniapnean tunnistettuja riskitekijöitä ovat ikä, ylipaino ja miessukupuoli, mutta niiden perusteella ei voida tehdä luotettavaa taudin varhaista riskikartoitusta. 

Lisäksi uniapnean diagnostiikan kulmakivi, unipolygrafia, on kallis unilaboratoriossa suoritettava mittaus, joka vaatii koulutettua henkilökuntaa asettamaan elektrodit, valvomaan mittausta ja analysoimaan tuloksia. Siksi etenkin Suomessa diagnoosi perustuu kevyempään kotona suoritettavaan yöpolygrafiamittaukseen.

– Diagnostisten mittauksien monimutkaisuuden lisäksi merkittävimmät puutteet unitutkimuksen saralla ovat terveistä henkilöistä koostuvat vertailuaineistot, sekä tietämättömyys taudin syntyyn liittyvistä tekijöistä ja siitä, kuinka taudin ikää voitaisiin arvioida, Leppänen sanoo.

Unitutkimusryhmässä selvitetään terveeseen uneen ja unihäiriöihin liittyviä tyypillisiä signaalipiirteitä ja biomarkkereita, sekä kehitetään ennustemalleja liitännäissairauksiin ja oirekuvan arviointiin. 

– Kehitämme myös automaattisia tekoälyyn perustuvia unihäiriöiden diagnostiikkamenetelmiä ja testaamme erilaisten puettavien antureiden soveltuvuutta varhaisvaiheen diagnostiikkaan, sekä unenlaadun ja hoidon seurantaan, Leppänen toteaa. 

Yksinkertaisimmilla mittausratkaisuilla ja kehittyneemmillä automatisoiduilla analysointimenetelmillä unihäiriöistä kärsivät ihmiset voitaisiin tunnistaa tehokkaammin ja heidät saataisiin hoidon piiriin.

Tavoitteenamme on tuottaa ainutlaatuista ja uutta tietoa unihäiriöiden syntyyn liittyvistä tekijöistä ja varhaismerkeistä, sekä taudin etenemiseen liittyvistä riskitekijöistä.

Timo Leppänen

Professori

Timo Leppänen.

Avainsanat