Työterveyden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjassa tarkasteltiin aktiivisten työmatkatapojen kuten kävelyn ja pyöräilyn sekä työmatkatavoissa tapahtuneiden muutosten yhteyttä työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn.
Säännöllinen fyysinen aktiivisuus on olennainen osa terveellisiä elämäntapoja ja yhteydessä huomattaviin terveyshyötyihin. Liikkumattomuus sen sijaan on merkittävä riskitekijä useille yleisille tarttumattomille sairauksille kuten sydän- ja verisuonisairauksille, tuki- ja liikuntaelinsairauksille sekä ylipainolle, joka on liikkumattomuuden ohella yksi merkittävimmistä globaaleista kansanterveydellisistä haasteista.
Työmatkaliikunnan edistäminen on havaittu toimivaksi ja ympäristön kannalta kestäväksi strategiaksi lisätä säännöllistä liikuntaa ja siten vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia sairauksia. Aktiivisen työmatkatavan yhteydestä työntekijöiden itsearvioituun terveyteen ja hyvinvointiin sekä vaikutuksista työkykyyn tiedetään toistaiseksi kuitenkin vain vähän.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Kokonaisuutena poikittais- ja pitkittäisanalyysien tulokset osoittivat, että suurempi aktiivisen työmatkan määrä oli yhteydessä parempaan terveyteen ja työkykyyn. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että viikoittaisen aktiivisen työmatkan määrän lisäys oli yhteydessä pieniin parannuksiin sekä itsearvioidussa terveydessä että työkyvyssä – myös silloin, kun kukin vastaaja toimi mallissa omana verrokkinaan. Aktiivisimmilla työmatkaliikkujilla havaittiin olevan passiivisia verrokkejaan parempi työkyky myös tutkittaessa yhteyttä objektiivisempaan mittariin eli rekisteriperusteisiin sairauspoissaoloihin. Keskimäärin 67 kilometriä viikossa pyöräilevillä työmatkaajilla arvioitiin olevan jopa 531 sairauspoissaolopäivää vähemmän sataa henkilötyövuotta kohden verrattuna henkilöauton tai joukkoliikenteen käyttäjiin.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää aktiivisten ja ympäristöystävällisten kulkumuotojen edistämiseen tähtäävän poliittisen päätöksenteon tukena. Tutkimuksessa havaitut työmatkaliikunnan terveys- ja työkykyhyödyt viittaavat siihen, että kasvattamalla aktiivisten kulkumuotojen osuutta työmatkaliikenteessä olisi mahdollista ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Tutkimuksessa havaittu työmatkaliikkujien ja erityisesti työmatkapyöräilijöiden pienempi sairauspoissaoloriski saattaa motivoida myös työnantajia panostamaan keinoihin kannustaa työntekijöitään aktiivisten työmatkatapojen käyttöön.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Aineistona tutkimuksessa käytettiin laajaa Työterveyslaitoksen kunta- ja hyvinvointialojen henkilöstön Kunta10-seurantatutkimusta. Kyselyaineistot olivat neljästä kuntaorganisaatiosta vuosilta 2020 ja 2022 (n=16 779–38 223) ja sairauspoissaoloaineisto työnantajien rekistereistä vuosilta 2019–2022. Tutkimus toteutettiin osana Työsuojelurahaston rahoittamaa COMMUTE-tutkimushanketta ja linkittyy käynnissä olevaan, Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Climate Nudge -konsortiohankkeeseen. Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, joista ensimmäisessä työmatka-aktiivisuuden yhteyttä koettuun terveyteen ja työkykyyn tutkittiin poikkileikkausasetelmassa, toisessa ja kolmannessa yksilön sisäisiä ja ryhmien välisiä muutoksia tarkasteltiin pitkittäisasetelmassa ja neljännessä mallinnettiin työmatkaliikunnan yhteyttä sairauspoissaoloihin yhden ja kahden vuoden seurannassa.
Terveystieteiden maisteri Essi Kalliolahden väitöskirja Active commuting for a healthier workforce. Associations of active commute with self-rated health, work ability, and sickness absence (Työmatkaliikunnalla kohti terveempää työelämää. Aktiivisen työmatkatavan yhteydet koettuun terveyteen, työkykyyn ja sairauspoissaoloihin) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari ja kustoksena professori Tuula Oksanen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
TtM Essi Kalliolahti, [email protected], +358443092687
