Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni käsittelee sairaalassa tapahtuvia potilaiden kaatumisia, jotka ovat yksi yleisimmistä hoitoon liittyvistä vaaratapahtumista ja merkittävä potilasturvallisuuden haaste. Kaatumiset voivat aiheuttaa vammoja, heikentää toimintakykyä, pidentää hoitojaksoja ja lisätä terveydenhuollon kustannuksia. Kaatumisriskiin vaikuttavat useat samanaikaiset tekijät, kuten sairaudet, lääkitys, hoitotoimenpiteet, toimintakyvyn muutokset ja vieras ympäristö, mikä tekee riskin tunnistamisesta ja ehkäisystä haastavaa.
Tutkimuksessa tarkastelen sairaalakaatumisia, niihin liittyviä riskitekijöitä sekä kaatumisten ehkäisyä tiedonhallinnan näkökulmasta. Selvitän, millaista tietoa kaatumisista kirjataan vaaratapahtumailmoituksiin ja potilasasiakirjoihin sekä miten tätä tietoa voidaan hyödyntää potilasturvallisuuden kehittämisessä ja hoitotyön päätöksenteon tukena. Tutkimus tukee näyttöön perustuvien toimintakäytäntöjen käyttöönottoa sairaalaympäristössä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni osoitti, että sairaalakaatumisten ehkäisy perustuu kaatumisvaaran systemaattiseen arviointiin, yksilöllisiin ehkäisytoimenpiteisiin sekä niiden johdonmukaiseen kirjaamiseen. Vaikka kaatumisvaaran arviointi oli yleisesti käytössä, riskinarviointien, ehkäisytoimenpiteiden ja toteutuneiden kaatumisten dokumentoinnissa havaittiin puutteita ja vaihtelua.
Tutkimuksen mukaan potilasasiakirjoihin, rakenteisiin hoitotyön kirjauksiin ja vaaratapahtumailmoituksiin tallennettu tieto muodostaa keskeisen perustan kaatumisten ehkäisylle ja potilasturvallisuuden kehittämiselle. Tiedon hyödyntämistä vaikeuttivat kuitenkin epäyhtenäiset kirjaamiskäytännöt sekä puutteellinen dokumentointi. Tulokset korostivat kaatumisten ehkäisyn moniammatillista luonnetta sekä organisaation sitoutumisen, yhtenäisten toimintatapojen ja rakenteisesti tuotetun hoitotyön tiedon merkitystä riskien tunnistamisessa, seurannassa ja hallinnassa. Lisäksi tutkimus toi esiin potilaan osallistumisen tärkeyden, sillä potilaiden käsitykset omasta kaatumisvaarastaan eivät aina vastanneet ammattilaisten arvioita.
Sairaalakaatumisten taustalla tunnistettiin useita samanaikaisia riskitekijöitä, jotka liittyivät erityisesti toimintakykyyn, sairauksiin, lääkehoitoon ja liikkumisen apuvälineisiin. Tutkimus tuotti uutta tietoa rakenteisen kirjaamisen hyödyntämisestä kaatumisten ehkäisyssä sekä potilasturvallisuuden, hoidon laadun ja näyttöön perustuvien toimintatapojen kehittämisessä sairaalaympäristössä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa siitä, miten sairaalakaatumisten ehkäisyyn liittyvää tietoa dokumentoidaan ja hyödynnetään hoitotyössä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehittämällä rakenteista ja yhdenmukaista kirjaamista, selkeyttämällä kaatumisvaaran arviointia sekä vahvistamalla riskinarvioinnin ja ehkäisytoimenpiteiden systemaattista toteuttamista osana päivittäistä hoitotyötä. Tutkimus osoittaa, että laadukas ja rakenteinen kirjaaminen on keskeinen edellytys yksilöllisen hoidon suunnittelulle, hoitotyön päätöksenteolle sekä potilasturvallisuuden seurannalle ja kehittämiselle. Tulokset tukevat yhtenäisten toimintakäytäntöjen käyttöönottoa ja kaatumisvaaran varhaista tunnistamista. Lisäksi tutkimus luo perustaa potilasasiakirjatiedon laajemmalle hyödyntämiselle esimerkiksi päätöksenteon tukijärjestelmissä, automaattisissa herätteissä ja tekoälypohjaisissa ennustemalleissa.
Tutkimuksen keskeinen viesti on, että sairaalakaatumisten ehkäisy on potilasturvallisuuden lisäksi tiedonhallinnan kysymys. Kaatumisten tehokas ehkäisy perustuu potilaan toimintakykyä, kaatumisvaaraa ja hoitoa koskevan tiedon yhdenmukaiseen kirjaamiseen, tiedon sujuvaan välittymiseen sekä sen hyödyntämiseen yksilöllisten ehkäisytoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkimus osoittaa myös rekisteritiedon arvon potilasturvallisuuden kehittämisessä: vaaratapahtumailmoitusten ja potilasasiakirjojen analysointi auttaa tunnistamaan kehittämiskohteita ja tuottaa tietoa hoitotyön päätöksenteon sekä näyttöön perustuvien toimintatapojen tueksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni on laadullinen rekisteritutkimus, joka toteutettiin yhden yliopistosairaalan somaattisilla vuodeosastoilla. Tutkimusaineisto koostui 224 kaatumisiin ja putoamisiin liittyvästä HaiPro-vaaratapahtumailmoituksesta sekä 212 sairaalassa kaatuneen aikuispotilaan potilasasiakirjamerkinnöistä. Hoitotaulukko- ja hoitokertomuskirjausten avulla tarkasteltiin kaatumisvaaran arviointia, kaatumisten ehkäisyä sekä hoitotyön rakenteista kirjaamista.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa syvällistä ymmärrystä siitä, miten sairaalakaatumisia dokumentoidaan, miten kaatumisvaaran arviointi ja ehkäisy näkyvät hoitotyön kirjaamisessa sekä millaista tietoa rekisteriaineistot tarjoavat potilasturvallisuuden kehittämisen tueksi. Aineistoja analysoitiin laadullisin ja kuvailevin menetelmin hyödyntäen induktiivista sisällönanalyysiä ja Atlas.ti-ohjelmistoa. Tulokset on raportoitu kolmessa vertaisarvioidussa osajulkaisussa vuosina 2024–2026.
TtM Tarja Kansasen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alaan kuuluva väitöskirja Potilasturvallisuuden tiedonhallinta. Rekisteripohjainen tutkimus kaatumistenehkäisystä sairaalaympäristössä tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Heljä Lundgrén-Laine HUSin Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksesta ja kustoksena emeritaprofessori Kaija Saranto Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Tarja Kansanen, tarjakan(at)uef.fi, 040 737 5586