Itä-Suomen yliopiston (UEF) johtama tutkijaryhmä selvitti julkisen sektorin tietojen maksullisuuden ja maksuttomuuden vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan maksuilla näyttäisi olevan haitallisia vaikutuksia niin julkisen sektorin tietojen käyttöön kuin välillisesti perusoikeuksien toteutumiseen. Maksujen poistaminen ei kuitenkaan ratkaise tiedon jakamisen haasteita, vaan tarvitaan toimintamalli, jonka avulla julkisen sektorin tietojen jakamista ja sitä kautta käyttöä voitaisiin laajentaa.
Selvityksessä havaittiin myös, että nykyinen maksuperustelainsäädäntö vaatisi tarkistamista, sillä kun se säädettiin 1990-luvulla, julkisen sektorin tietoja ei otettu suoraan huomioon erillisenä suoriteryhmänä siten kuin esimerkiksi tavarat ja palvelut on huomioitu.
Nykyinen maksuperustelainsäädäntö soveltuu huonosti tiedon jakamiseen
Julkisen sektorin tietojen jakaminen on ollut useiden vuosien, jopa vuosikymmenten ajan yhteiskunnassa jaettu politiikkatavoite. Tätä on edistetty niin kansallisesti kuin Euroopan unionissakin. Tästä huolimatta tiedosta peritään yleisesti ottaen edelleen maksuja sen sijaan, että se olisi niin sanottua avointa tietoa.
Taustalla vaikuttava maksuperustelainsäädäntö on pääosin peräisin lama-ajalta eli 1990-luvun alusta. Tutkimuksessa arvioidaan, että se oli nimenomaan ratkaisu kerätä julkiselle sektorille varoja. Maksuperustelainsäädäntö vaikuttaa jääneen jälkeen kehityksestä, kun yhteiskunta on muuttunut ja erityisesti tietoyhteiskunta kehittynyt.
Julkisen sektorin tietojen maksullisuuden ja sitä koskevan lainsäädännön taustalla ollut New Public Management -ajattelu ei ole linjassa datatalouden ja tiedon hyödyntämisen kanssa. Hallinnon kehittämisen malleissa tai johtamisopeissa ei sille ole kuitenkaan ollut selkeitä vaihtoehtoja.
Tiedon maksullisuudella on välittömiä vaikutuksia perusoikeuksien, kuten julkisuusperiaatteen ja osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien toteutumiseen, ja julkisen sektorin tulisi edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Selvityksen ehdotukset
Selvityksessä ehdotetaan, että kansallisesti käydään yhteiskuntapoliittista keskustelua siitä, mitä päämääriä tiedon avaamisella tavoitellaan sekä millaisia politiikkatoimia ja resursseja näiden toteuttaminen edellyttää. Lisäksi ehdotetaan, että maksuperustelainsäädäntöä tarkistetaan julkisen sektorin tietojen osalta. Jotta laadukasta julkisen sektorin tietoa saataisiin mahdollisimman laajaan käyttöön, tulisi rahoituksen perustua käyttäjiltä perittävien maksujen sijasta käyttäjämääräpohjaiseen budjetointiin.
Selvityksessä nostetaan myös esille tarve pohtia eräänlaisen tietoekosysteemin muodostamista. Kyseessä on toimintamalli, jolla hahmotetaan erilaisten tiedon hyödyntämiseen liittyvien tahojen keskinäissuhteita ja pyritään edesauttamaan ekosysteemiin osallistuvien toimijoiden yhteistoimintaa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja: yliopistonlehtori, julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 352 2394, matti.muukkonen(at)uef.fi
Raportti: Julkisen sektorin tietojen maksullisuuden ja maksuttomuuden vaikutukset
Policy Brief: Julkisen sektorin tietojen maksullisuus haittaa niiden käyttöä monin tavoin