Suomalaisen työterveyshuollon lääkärit ja hoitajat kokevat työyhteisöjensä arvostavan näyttöön perustuvaa toimintaa eli tutkimustiedon hyödyntämistä potilastyössä. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan käytännön tukeminen vaatii kuitenkin esihenkilöiden esimerkkiä, koulutusta, selkeitä toimintatapoja sekä tietojärjestelmiä, jotka tukevat tutkimustiedon käyttöä ja sen seurantaa.
Näyttöön perustuvasta toiminnasta työterveyshuollossa on julkaistu hyvin vähän tutkimusta, eikä aihepiiriä ole Suomessa aiemmin tutkittu lainkaan. Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus selvitti, millaista organisaation tukea työterveyshuollon ammattilaiset saavat ja toivovat näyttöön perustuvaan toimintaan. Tulokset julkaistiin BMC Health Services Research -lehdessä.
Tutkimuksessa tehtiin kysely suomalaisille työterveyslääkäreille ja -hoitajille. Vastaajia oli 524 ja he työskentelivät joko pelkästään potilastyössä tai sen lisäksi esihenkilö-, kehittämis- tai asiantuntijatehtävissä. Kysely toteutettiin kahdessa vaiheessa: marraskuussa 2020 ja elokuussa 2021.
Työyhteisöt arvostavat ja kannustavat
Valtaosa eli 83 prosenttia vastaajista koki, että heidän organisaationsa arvostaa näyttöön perustuvaa toimintaa. 74 prosenttia kertoi, että henkilöstöä kannustetaan käyttämään näyttöön perustuvaa tietoa.
Mikä auttaa hyödyntämään tutkimustietoa työterveyshuollossa?
Vastaajien mukaan tärkeimpiä keinoja tukea näyttöön perustuvaa toimintaa ovat esihenkilöiden tuki ja esimerkki, henkilöstön koulutus sekä tehtävään nimetty tiimi tai asiantuntija, joka huolehtii siitä, että hoito vastaa ajantasaista tutkimusnäyttöä. Vastaajat toivoivat lisäksi selkeitä ja yhtenäisiä toimintatapoja tutkimustiedon viemiseksi käytäntöön sekä tietojärjestelmiä, jotka tukevat sekä käyttöönottoa että raportointia.
– Tulokset osoittavat, että halua näyttöön perustuvaan toimintaan on – nyt tarvitaan rakenteita ja johtamista, jotka mahdollistavat sen arjessa, toteaa väitöskirjatutkija Jani Ruotsalainen.
Tutkimuksen johtopäätökset
- Onnistunut näyttöön perustuva toiminta edellyttää todennäköisesti sitä, että esihenkilöt näyttävät mallia sekä asenteillaan että teoillaan.
- Toimintakulttuurin rakentaminen vaatii, että henkilöstöllä on mahdollisuus jakaa ja seurata luotettavaa ja relevanttia uutta tutkimustietoa ja että tähän varataan riittävästi aikaa.
- Työterveysyksiköihin tarvitaan selkeitä rakenteita ja tilaisuuksia näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseen.
- Hyödyksi olisivat myös selkeät käyttöönoton prosessit ja työkalut, joilla toimintaa voidaan systemaattisesti seurata ja raportoida.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Jani Ruotsalainen, [email protected], 040-7303617
Alkuperäisjulkaisu:
Ruotsalainen, J., Päätalo, K., Martimo, KP., Oksanen, T. Organisational support for evidence-based practice in occupational health services in Finland. BMC Health Serv Res (2026). https://doi.org/10.1186/s12913-026-15851-x
