Viikolla 48 eli 23.–29. marraskuuta vietetään jo seitsemättä kertaa karjalan kielen viikkoa. Viikon toteuttaa Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä Karjalan Sivistysseuran kanssa, mutta sen aikana järjestävät ohjelmaa myös useat karjalaisjärjestöt, vapaaehtoiset ja kieliaktivistit. Viikon tarkoitus onkin tuoda yhteen karjalan parissa toimivia ja kielestä kiinnostuneita sekä lisätä tietoa karjalan elinvoimaistamiseksi tehtävästä työstä.
Tämän vuoden kieliviikon teema liittyy Itä-Suomen yliopistossa Suomen Kulttuurirahaston tuella valmisteltavaan karjalan kielen verkkosanakirjaan. Sitä varten kutsutaan etenkin kokeneempia kielenkäyttäjiä pohtimaan, mikä on omaleimaista juuri heidän kielenkäytössään ja millaisia uusia tai ehkä aiemmin unohdettuja sanoja he toivoisivat näkevänsä uudessa karjalan kielen verkkosanakirjassa. Nyt kehitteillä oleva verkkosanakirja tulee olennaisesti helpottamaan karjalan opiskelua ja käyttöä arjessa.
– Olemme pitkin syksyä keränneet kieliyhteisön jäseniltä aihetta käsitteleviä kirjoituksia, videoita ja muita materiaaleja sekä ehdotuksia verkkosanakirjaan lisättäviksi sanoiksi. Sanakirjaehdotuksia ja muita materiaaleja tulemme jakamaan koko kieliviikon ajan Itä-Suomen yliopiston karjalan elvyttämisen blogissa ja Karjalan kieli eläy -Facebook-sivulla sekä Karjalan Sivistysseuran Uudisčuppu-ajankohtaiskanavalla, kertoo yliopisto-opettaja Niko Tynnyrinen.
Kieliviikon juhlintaan osallistuminen ei edellytä karjalan kielen taitoa, sillä viikon aikana järjestetään myös paljon yleisluontoista, viikon teemaan liittymätöntä toimintaa. Itä-Suomen yliopisto on mukana järjestämässä muun muassa karjalan kielen perusteiden luentoa Joensuun pääkirjastolla, karjalankielistä lauantaita museo Elielissä sekä karjalankielistä taidenäyttelyä yliopistolla.
Lisäksi karjalan opiskelijat, opettajat, karjalaisjärjestöt ja yksittäiset kieliaktivistit järjestävät tapahtumia ympäri maata. Hyvinkään kirjastolla on karjalankielinen blueskonsertti, Oulussa kokoontuu karjalankielinen keskustelukerho ja Tampereella Hervannan kirjastossa käsitellään karjalaa useasta eri näkökulmasta.
Viikon tapahtumat listattuna.
Lisätietoja:
Yliopisto-opettaja Niko Tynnyrinen, [email protected]
Karjalan elvyttäjien ja kieliasiantuntijoiden yhteinen sähköpostiosoite: [email protected]
Karjalan kielen elvyttämisen tutkimusryhmä
Uhanalainen mutta kehittyvä karjala
Karjalan kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, itämerensuomalaiseen kieliperheeseen. Se on oma itsenäinen kielensä, jota ei pidä sekoittaa suomen kielen Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien murteisiin ja jota on puhuttu Suomessa yhtä kauan kuin suomeakin. Karjala saattaa suomenkielisen korvaan kuitenkin kuulostaa etäisesti tutulta, sillä se on suomen läheisimpiä sukukieliä.
Viimeisimpien arvioiden mukaan Suomessa on noin 11 000 hyvin karjalaa puhuvaa henkilöä ja lisäksi noin 20 000 sellaista, jotka ymmärtävät karjalaa tai puhuvat sitä ainakin vähän. Päivittäin karjalaa käyttää arviolta 5000 henkilöä. Karjala on siis melko pieni ja uhanalainen kieli.
Karjalan asema Suomessa on heikko: kielellä ei esimerkiksi ole omaa kielilakia, eikä sitä yksittäisiä satunnaisia lyhytkursseja lukuun ottamatta voi opiskella peruskoulussa tai toisella asteella. Karjala on kuitenkin myös kehittyvä ja elinvoimainen kieli. Karjalan kielen elvyttäminen kuuluu Itä-Suomen yliopiston kansalliseen erityistehtävään karjalan opetuksen ja tutkimuksen rinnalla, ja vuosina 2026–2029 yliopistolla toteutetaan karjalan kielen moderni ja saavutettava verkkosanakirja. Yliopiston lisäksi karjalaa kehittävät ja pitävät esillä lukuisat yhdistykset, yksityishenkilöt ja kieliaktivistit.
Keväällä 2025 julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshankkeen (2021–2024) ja Kotimaisten kielten keskuksessa toimineen karjalan kielen asiantuntijaryhmän valmistelema karjalan kielen elvytysohjelma. Ohjelma kuvaa karjalan historiaa ja nykytilannetta Suomessa ja esittää, miten kielen asemaa voitaisiin parantaa. Elvytysohjelma yksin ei takaa, että esimerkiksi karjalan kouluopetus käynnistyisi, vaan tavoitteet vaativat toteutuakseen monenlaista tukea ja poliittisia päätöksiä. Elvytysohjelma kuitenkin tarjoaa hyvät suuntaviivat karjalan elvyttämiseen tulevaisuudessa ja sen julkaisu on iso edistysaskel myös symbolisesti. Toivoa tuovat myös etenkin nuorten kasvanut kiinnostus kieltä kohtaan sekä vuoden 2026 alussa Kotimaisten kielten keskukseen perustettu karjalan kielen lautakunta.