Juuri ilmestynyt Anna Kinnusen, Maija Könösen ja Sinikka Vakimon toimittama Babuškoja, teräsvaareja ja digisenioreita -kirja tarkastelee vanhuuden monia kasvoja Suomessa ja Venäjällä. Se osoittaa, että mielikuvat ikääntyneistä perustuvat usein stereotypioille, ja ikääntyville tarjotaan kapeita toimintarooleja arkielämässä.
– Kirjassa on keskeistä murtaa osaltaan homogenisoivaa ja stereotyyppistä, kapeaa vanhuuskuvaa, sillä vanhuus muuttuu ja erilaistuu nyky-yhteiskunnassa jatkuvasti, taustoittaa yliopistonlehtori Sinikka Vakimo.
Esimerkiksi väestön ikääntyminen, yksilöllisyyden ja itsenäisyyden korostuminen, perherakenteiden muutokset, ympäristöuhat ja digitaalisten palvelujen vahvistuminen muovaavat myös vanhuudesta erilaista ja muuttuvaa.
Vakimo muistuttaa, että ikääntyneidenkin elämän puitteet ovat hyvin erilaisia.
– Sellaiset seikat kuten taloudellinen tilanne ja terveys muokkaavat osaltaan vanhuutta. Eläkepäivät näyttäytyvät hyvin erilaisina esimerkiksi perheelliselle, korkeasti koulutetulle, huippupalkatusta työstä eläköityvälle miehelle kuin vaikkapa siivoojan työstä eläkkeelle jäävän perheettömälle ja yksinelävälle naiselle.
Kronologinen ikä tai eläkeläisen status eivät siis juurikaan kerro ihmisestä mitään.
– Silti me käytämme yleistäviä leimoja ja niputamme ikääntyneet yhteen ja samaan kategoriaan.
Kokemus vanhuudesta ja vanhana elämisen mahdollisuuksista riippuu paljon myös siitä, miten ympäröivät ihmiset ja yhteiskunta suhtautuvat vanhuuteen. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisiin lokeroihin ikääntyneet yhteiskunnassa sijoitetaan.
Ovatko ikääntyneet kykenemättöminä höppänöitä vai asuuko vanhoissa viisaus?
Kirjassa paneudutaan myös erilaisiin kulttuurisiin vanhuuskäsityksiin sekä käsityksiin dementiasta Suomessa ja Venäjällä kahdessa eri kulttuurissa.
– Ylipäätään kulttuurisia vanhuuskäsityksiä tai muistisairauksien kulttuurista määrittämistä on tutkittu varsin vähän, eikä varsinkaan kahta kulttuuria vertaamalla. Siinä mielessä tämä on varsin uniikki teos, Vakimo kertoo.
Teoksessa tarkastellaan ikääntyneiden elämäntodellisuuksia muun muassa isovanhemmuuden, toimijuuden ja hoivan konteksteissa näissä kahdessa maassa.
– Vanhuus ja dementia käsitetään Suomessa ja Venäjällä jossain määrin eri tavoin. Tarkastelemme eroja muun muassa venäläisen kaunokirjallisuuden avulla. Tämäkin on varsin uusi näkökulma aiheeseen.
Vakimon mukaan muistisairauksien lisääntymisen myötä tarvitaan yhä enemmän tietoa niihin suhtautumisesta ja niiden kanssa elävien kokemuksista ja kohtelusta.
– Tällä tavalla voidaan luoda inhimillisemmän vanhuuden edellytyksiä meille kaikille – nyt ja tulevaisuudessa.
Anna Kinnunen; Maija Könönen & Sinikka Vakimo (toim.)
Babuškoja, teräsvaareja ja digisenioreita. Muuttuva vanhuus Suomessa ja Venäjällä
ISBN 978-952-345-161-2
Gaudeamus 2022
Teos on päätös Koneen säätiön rahoittamalle DemOldCult -hankkeelle, jossa on tarkasteltu, miten vanhuutta ja dementiaa määritellään kulttuurisesti Suomessa ja Venäjällä.