Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden tilastollisen menetelmän, jolla voidaan mallintaa ravintoaineiden yksilöllisiä vaikutuksia. Yli sadan henkilön ruokapäiväkirjojen ja verikoetulosten analyysi osoitti, että eri henkilöiden välillä voi olla suuria eroja esimerkiksi siinä, miten energiansaanti rasvasta ja sokerista vaikuttaa veren insuliinipitoisuuksiin.
– Tällaisia menetelmiä voitaisiin jo lähitulevaisuudessa käyttää yksilöllisen ravitsemusterapian apuvälineenä. Yleiset ravitsemussuositukset ovat hyvä lähtökohta, mutta henkilökohtaisten erojen huomioiminen tekee ravitsemusohjauksesta tehokkaampaa ja motivoivampaa, sanoo väitöskirjatutkija, data-analyytikko Jari Turkia.
Turkia analysoi väitöstutkimuksessaan yli sadalta henkilöltä kerättyjä ruokapäiväkirjoja, taustatietoja sekä laboratoriokokeiden tuloksia. Aineisto saatiin ruokavaliointerventiotutkimuksesta, jossa selvitettiin terveellisen pohjoismaisen ruokavalion vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen merkkiaineisiin 12 viikon aikana. Nyt julkaistussa analyysissä tarkasteltiin 20 eri ravintoaineen sekä kolesterolia alentavan lääkityksen yksilöllisiä vaikutuksia veren kolesteroli-, insuliini- ja sokeritasoihin.
Tutkijoiden käyttämällä tilastollisella menetelmällä havaittiin monia yksilöllisiä eroja eri ravintoaineiden vaikutuksissa. Suurimmat erot henkilöiden välillä löydettiin ruokavalion energiasisällön ja erityisesti rasvan ja sokerin vaikutuksissa veren insuliinipitoisuuksiin. Osalla tutkituista potilaista energiasisältö vaikutti selvästi enemmän insuliinipitoisuuksiin kuin toisilla. Erityisesti kertatyydyttymättömien rasvahappojen osalta löydettiin suuri ero. Yleisesti ne suurensivat insuliinipitoisuuksia, mutta potilasryhmällä, johon erottui 17 prosenttia tutkituista potilaista, vaikutus oli liki olematon tai jopa hieman pienentävä. Pienempiä eroja havaittiin myös tyydyttyneen rasvan, omega-3-rasvahappoihin kuuluvan EPA:n sekä C- ja D-vitamiinien vaikutuksissa insuliinitasoon. Vaikutukset voivat näidenkin osalta olla eri henkilöillä jopa vastakkaiset.
Kolesterolilääkkeet voivat myös suurentaa veren insuliinipitoisuutta, mutta tätäkään vaikutusta ei havaittu kaikilla.
– Pitkäaikaisesti kohonneella veren insuliinitasolla on yhteys muun muassa tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin. Ihanteellista olisi, jos sen taustalla olevat yksilölliset syyt voitaisiin ottaa huomioon ja kannustaa potilasta juuri hänelle sopiviin ruokavalintoihin, Turkia toteaa.
Ravintoaineiden vaikutukset eivät olleet kuitenkaan täysin yksilöllisiä, vaan tutkimukseen osallistuneiden joukosta voitiin tunnistaa ryhmiä, joissa ravintoaineiden vaikutukset olivat samansuuntaisia. Yhtäläisyydet selittyvät kuitenkin vain osaksi geeniperimällä. – Merkitystä voi lisäksi olla esimerkiksi painoindeksillä, suoliston mikrobistolla ja elintavoilla, kuten liikunnalla ja tupakoinnilla. Näiden muuttuessa myös yksilöllinen reagointitapa eri ravintoaineisiin voi muuttua.
Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen ja tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden yhteistyötutkimuksen tulokset julkaistiin Scientific Reports -lehdessä.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Jari Turkia, jari.turkia (at) cgi.com
Tutkimusartikkeli:
Turkia, J., Mehtätalo, L., Schwab, U. & Hautamäki, V. Mixed-effect Bayesian network reveals personal effects of nutrition. Sci Rep 11, 12016 (2021). https://doi.org/10.1038/s41598-021-91437-3
