Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Itä-Suomen yliopiston liput.

Uusi tutkimushanke selvittää tulkkauksen ja käännösten käyttöä rikosprosessissa – tehostamista etsitään myös käännösteknologialla

Valtioneuvoston kanslian tilaama TuKaRi-tutkimushanke (Tulkkien ja käännösten käyttö rikosprosessin aikana) on käynnistynyt. 80 000 euron hankkeen tavoitteena on selvittää vieraalle kielelle tehtävän tulkkauksen ja käännösten käyttöä rikosprosessissa, niihin liittyviä ongelmia ja tulkintoja sekä nykyisen sääntelyn ja käytäntöjen kehittämistarpeita.

Tutkimushankkeen erityinen painopiste on käännösteknologian käyttö rikosoikeudellisten menettelyjen tukena. Samalla tutkitaan, miten tulkkaus ja kääntäminen voidaan järjestää taloudellisemmin ja tehokkaammin oikeusturvan vaarantumatta.

Monialaisen TuKaRi-tutkimusryhmän muodostavat prosessioikeuden apulaisprofessori Mika Launiala ja kauppaoikeuden yliopistonlehtori Laura Tammenlehto oikeustieteiden laitokselta sekä käännöstieteen professori Maarit Koponen filosofisesta tiedekunnasta.

”Prosessioikeudellista tutkimusta rikosasian asianosaisten kielellisistä oikeuksista on Suomessa tehty vähän, jos lainkaan. Taustalla on Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuva vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä – aihe, josta olemme Lauran kanssa tehneet tutkimusta yhdessä ja erikseen. Siinä mielessä aihe on oikeudellisesti tuttu asia”, Launiala kertoo.

 

Käännösteknologia osana rikosprosessia

Tutkimuksessa tarkastellaan laajasti erilaisia käännösteknologioita: perinteisistä konekäännöstyökaluista aina uusimpiin, suurilla kielimalleilla toimiviin generatiivisen tekoälyn sovelluksiin.

”Molemmat teknologiat mahdollistavat sekä kirjoitetun tekstin että puhutun kielen automaattisen kääntämisen. Lisäksi huomioidaan erikoistuneemmat sovellukset, joita kääntäjät ja tulkit käyttävät oman työnsä tukena”, Koponen kertoo.

Konekääntämistä ja muunlaista käännösteknologiaa hyödynnetään nykypäivänä varsin laajasti monenlaisissa tilanteissa. Automaattisten käännösten laatu kuitenkin vaihtelee suuresti eri kielillä.

”Etenkin rikosoikeudellisissa prosesseissa virheellisen käännöksen seuraukset voivat olla erittäin vakavat. Siksi käyttömahdollisuuksia on tarkasteltava huolellisesti”, Koponen painottaa.

 

Tehokkuutta ja taloudellisuutta oikeusturvaa vaarantamatta

Tulkkaukseen ja kääntämiseen liittyvät kustannukset ovat rikosprosessissa huomattavat: vuosikustannukset ovat lähes 10 miljoonaa euroa ja kasvavat nopeasti. Hankkeessa kiinnitetäänkin erityistä huomiota käännösteknologian käyttömahdollisuuksiin kääntämisen ja tulkkauksen tukena ja osoitetaan keinoja, joilla rikosprosessissa tapahtuva tulkkaus ja kääntäminen voidaan järjestää taloudellisesti nykyistä tehokkaammin. Tutkimusryhmä tulee muodostamaan suosituksia lainsäädännön ja sen tulkinnan kehittämiseksi sekä parantamaan kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyviä toimintatapoja.

”Ongelmana on nykyisen lainsäädännön aiheuttamat kustannukset. Oikeudellisia innovaatioita etsitään Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron lainsäädännöstä, mutta kansallisen lainsäädännön liikkumavara Suomessa on pieni. Mahdollista onkin, että tavoiteltu taloudellisuus saavutetaan ennemmin tunnistamalla hyviä käytäntöjä kuin lainsäädännöllisillä toimenpiteillä”, Launiala summaa.

Lisätietoja: https://uefconnect.uef.fi/tulkkien-ja-kaannosten-kaytto-rikosprosessin-aikana-tukari/