Filosofian maisteri Emmi-Leena Ihantolan väitöstutkimuksessa perehdyttiin immuunijärjestelmää ohjaavien T-solujen toimintahäiriöihin tyypin 1 diabeteksessa. Lisäksi tunnistettiin uusia T-soluja aktivoivia alueita, jotka saattavat olla yhteydessä autoimmuunireaktion syntyyn. Tutkimus lisää ymmärrystä tyypin 1 diabeteksen tautimekanismeista ja luo pohjaa uusien immunoterapiamuotojen kehittämiselle sairauteen.
Tyypin 1 diabetes on krooninen T-soluvälitteinen autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa insuliinia tuottavien haiman beetasolujen tuhoutumisen tai pysyvän toimintahäiriön. Tautiin sairastuneiden määrä on maailmanlaajuisesti kasvanut viime vuosikymmeninä ja Suomessa taudin esiintyvyys on yksi maailman korkeimmista. Taudin kehittymiseen vaikuttavat sekä geneettiset tekijät että ympäristötekijät, mutta tarkemmat tautimekanismit tunnetaan edelleen huonosti. Tämän vuoksi tehokkaita hoitoja taudin puhkeamisen ehkäisemiseksi ei tällä hetkellä ole olemassa.
Tyypin 1 diabetesta sairastavien potilaiden T-solut ovat vastustuskykyisiä säätelijä-T-solujen toiminnalle
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin T-solujen vastustuskykyä immuunipuolustuksen säätelylle. Tällä ilmiöllä voi olla merkitystä autoimmuunisairauksien synnyssä. Niin kutsutut säätelijä-T-solut hillitsevät immuunipuolustuksen ja erityisesti immuunivastetta välittävien efektori-T-solujen toimintaa kehon omia proteiineja vastaan. Tämän vuoksi säätelijä-T-soluilla on epäilty olevan rooli myös tyypin 1 diabeteksessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että eri autoimmuunitauteja sairastavilla henkilöillä efektori-T-solut ovat vastustuskykyisiä säätelijä-T-solujen toiminnalle. Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että tämä ilmiö on havaittavissa myös tyypin 1 diabetesta sairastavilla potilailla. Ilmiötä ei kuitenkaan havaittu lapsilla, joilla on korkea riski sairastua myöhemmin tyypin 1 diabetekseen, minkä vuoksi se ei todennäköisesti liity tyypin 1 diabeteksen varhaisiin kehitysvaiheisiin. Tarkempi mekanistinen tutkimus osoitti, että efektori-T-solujen vastustuskyky liittyi T-solureseptorivälitteiseen STAT3-signalointireitin aktivoitumiseen ja tähän signalointireittiin vaikuttamalla voisi siten olla mahdollista kehittää uusia hoitoja sairauteen.
Autoreaktiiviset T-solut pystyvät tunnistamaan oletettua monipuolisemmin eri alueita proinsuliinista
Väitöskirjassa tunnistettiin ja karakterisoitiin myös uusia T-soluja aktivoivia alueita eli epitooppeja tärkeästä autoimmuunireaktion kohteesta, haiman beetasolujen tuottamasta proinsuliinista. Koska T-soluilla on tärkeä rooli tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä, elimistön omia proteiineja eli niin kutsuttuja autoantigeeneja tunnistavien T-solujen ja niiden epitooppien karakterisointi on tärkeää sairauden ymmärtämiseksi. Laajamittaisessa tutkimuksessa tunnistettiin proinsuliinista aiemmin raportoitujen T-soluepitooppien lisäksi kokonaan uusia alueita, joita T-solut voivat tunnistaa. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää T-soluihin kohdistuvan immunoterapian kehittämisessä.
Filosofian maisteri Emmi-Leena Ihantolan väitöskirja "T-cell dysfunction and autoantigen recognition in type 1 diabetes (T-solujen toiminnan häiriöt ja autoantigeenin tunnistus tyypin 1 diabeteksessa)" tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Arno Hänninen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tuure Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään suomeksi ja sitä voi seurata 19.2.2021 klo 12 alkaen verkossa.
