Suomeen syntyy sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus, joka kokoaa yhteen eri puolilla Suomea karttuvan vaikuttavuustiedon ja -osaamisen. Kansallisen vaikuttavuusverkoston tavoitteena on löytää vastauksia ja mittareita siihen, miten hyvinvointialueilla saadaan tuotettua asiakkaiden elämänlaatua parantavia palveluja yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti. Valmistelutyötä johtaa Pirkanmaan hyvinvointialue.
Pohjois-Savon hyvinvointialue on mukana kansallisen vaikuttavuuskeskuksen valmistelussa
Onko leikkaus paras mahdollinen hoito tilanteessani vai parantaako jokin muu hoito elämänlaatuani enemmän? Miten pääsen osallistumaan vahvemmin ja kertomaan näkemykseni palveluiden järjestämisestä? Milloin kalliit hoidot ja palvelut kannattavat ja kenen niitä kuuluu saada? Miten hyvinvointialueen rahat saadaan riittämään tarvittaviin palveluihin?
Muun muassa näihin kysymyksiin etsii vastauksia Suomeen syntyvä sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus, jota lähdetään rakentamaan Euroopan unionin elpymisrahastosta myönnetyllä kahden miljoonan euron rahoituksella.
Valmistelutyöryhmän puheenjohtajana toimiva hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen Pirkanmaan hyvinvointialueelta kertoo, että työryhmän ensimmäisiä tehtäviä on koota yhteen eri puolilla Suomea tehty vaikuttavuustyö ja vaikuttavuustiedon tarpeet.
− Hoidon ja palvelujen vaikuttavuus sisältää lukuisia kysymyksiä, joihin vastaamalla on mahdollista taklata resurssien rajallisuutta ja tuoda asiakkaille aidosti lisää elämänlaatua ja arjessa pärjäämistä.
Nyt meillä on upea tilaisuus tuoda eri puolilla Suomea kertyneet parhaat käytännöt, asiakaskyselyt, mittarit ja tutkimustulokset jatkojalostettaviksi yhteiseen pöytään. Olisi tuhlausta tehdä tätä työtä kaikkialla erikseen ja olla hyödyntämättä alueiden erityisosaamista, hän sanoo.
Mukana koko palveluketju
Valmistelua johtaa Pirkanmaan hyvinvointialue, jossa työhön palkataan projektipäällikkö ja 1−2 suunnittelijaa. Pirkanmaan lisäksi työryhmään kuuluvat Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen yliopistolliset hyvinvointialueet ja Helsingin yliopistollinen sairaala HUS.
Työtä vaikuttavien hoitojen ja palvelujen kehittämiseksi on tehty eri puolilla Suomea vuosia. Pohjois-Savon hyvinvointialue tekee vahvaa yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa vaikuttavuuden tutkimuksessa ja on mukana Vaikuttavuuden talon toiminnassa.
− Vaikuttavuusajattelusta on tulossa arkipäivää, mutta vielä on myös tehtävää vaikuttavuusarvioinnin jalkauttamiseksi. Pidän kansallista hanketta erinomaisena, sillä sote-ammattilaisten työn tueksi tarvitaan kansallisesti yhteneväiset toimintamallit, vastaava lääkäri Antti Hedman Pohjois-Savon hyvinvointialueelta kertoo.
− Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa on kehitetty systemaattisesti sähköisiin potilastietojärjestelmiin kerätyn tiedon hyödyntämistä laadun ja vaikuttavuuden raportoinnissa, arviointiylilääkäri Kati Kinnunen KYSistä jatkaa.
Sosiaalijohtaja Marena Paahto kertoo, että sosiaalipalvelujen järjestämisen haasteet kohdistuvat tällä hetkellä monilta osin iäkkäiden palveluihin.
− Tutkimusta tarvitaan ikääntyneiden palveluista ja niiden vaikuttavuudesta iäkkäiden hyvinvointiin. Lisäksi tutkimusta tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesti kehitettyjen yhteistyömenetelmien ja -mallien vaikuttavuudesta erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluissa.
− Tutkimuksessa kiinnostavaa on se, voiko asiakkaan vahvempi osallisuus vahvistaa myös palvelun vaikuttavuutta, pohtii Paahto.
Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan tulevaisuudessa hyvinvointialueiden käynnistymisestä johtuvasta palvelujärjestelmän muutoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen integraatiosta.
Ensin etsitään yhteinen toimintakulttuuri
Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen tarve nähtiin vuonna 2021 valtioneuvostolle tehdyssä selvityksessä, jossa kartoitettiin sote-palveluiden vaikuttavuustyötä ja tulevaisuuden tarpeita Suomessa. Toiminnan vaikuttavuutta kehittämällä on mahdollista säästää Suomessa satoja miljoonia euroja.
Selvitys tehtiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston tutkimustyöhön keskittyvän Vaikuttavuuden talon yhteistyönä. Selvityksen tekoon osallistunut Vaikuttavuuden talon tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas toimii myös vaikuttavuuskeskuksen työryhmän aktiivisena jäsenenä.
− Vaikuttavuuskeskuksen tärkeitä tehtäviä sote-organisaatioille tulevat olemaan tieto- ja osaamistarpeiden nykytilan kartoittaminen, mutta erityisesti vaikuttavuuden mittaamisen tuki, tiedonkeruun ja raportoinnin hyvien käytäntöjen levittäminen sekä jo olemassa olevien rekistereiden ja muun vaikuttavuusdatan laajempi hyödyntäminen näyttöön perustuvan päätöksenteon tukena, Mäki-Opas listaa.
Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo on tutkinut muun muassa TYÖOTE-mallin kustannusvaikuttavuutta. Työkyvyttömyyttä torjuva malli otetaan pian käyttöön koko Suomessa.
Käytännön mittareiden ja toimien lisäksi on löydettävä yhteinen toimintakulttuuri.
− Täytyy määritellä yhteinen arvopohja sille, millaista vaikuttavuutta tavoittelemme eli mitä vaikuttavat palvelut ja hoito tarkoittavat ja kenen hyvinvointia meidän tulee edistää. Sitten päästään miettimään mittareita ja arvioimaan sitä, kuinka voimme nämä tavoitteet saavuttaa arjessa yhdessä ammattilaisten ja päättäjien kanssa.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas, Itä-Suomen yliopisto, Vaikuttavuuden talo, p. 050 323 4020, tomi.maki-opas(at)uef.fi
Hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen, sairaalapalvelujen linja, Pirkanmaan hyvinvointialue, p. 0400 581 871, suvi.liimatainen(at)pirha.fi
Vastaava lääkäri Antti Hedman, Pohjois-Savon hyvinvointialue, p. 044 717 2110, antti.hedman(at)pshyvinvointialue.fi
Arviointiylilääkäri Kati Kinnunen, Pohjois-Savon hyvinvointialue, p. 044 717 2110, kati.kinnunen(at)pshyvinvointialue.fi
Sosiaalijohtaja Marena Paahto, Pohjois-Savon hyvinvointialue, p. 044 750 7040, marena.paahto(at)pshyvinvointialue.fi
