Varhain aloitettu jatkuva tupakointi voi johtaa sydänhaittoihin jo parikymppisenä

Tämä käy ilmi Itä-Suomen yliopiston ja brittiläisten Bristolin ja Exeterin yliopistojen tuoreesta tutkimuksesta, jonka tulokset julkaistiin arvostetussa Journal of the American College of Cardiology (JACC) -tiedelehdessä.

Tutkimukseen osallistui 1 931 Bristolin yliopiston ALSPAC-syntymäkohorttitutkimuksessa mukana ollutta lasta, joita seurattiin 10-vuotiaasta 24 vuoden ikään saakka. Tutkimuksen alussa kymmenvuotiaista 0,3 % poltti tupakkaa, mutta 24 ikävuoteen mennessä jo 26 % osallistujista tupakoi. Lähes kaksi kolmasosaa lapsena tai teininä tupakoinnin aloittaneista tupakoi edelleen nuorena aikuisena.

Jatkuva tupakointi 10-vuotiaasta 24-vuotiaaksi oli yhteydessä 52 % suurempaan varhaisten sydänmuutosten, kuten sydämen liikakasvun sekä vasemman kammion diastolisen toimintahäiriön ja kohonneen täyttöpaineen riskiin 24 vuoden ikään mennessä. Kun huomioon otettiin muut riskitekijät, kuten kohonnut verenpaine, lihavuus, hiljainen tulehdus, veren epänormaalit rasva-arvot ja paikallaanolo, tupakointi selitti 30 % sydämen liikakasvusta 17 ja 24 ikävuoden välillä.

Aiemmat, aikuisväestössä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorena aloitettu tupakointi lisää sydän- ja verisuoniperäisen kuoleman riskiä viisikymppisillä. Aiemmin ei kuitenkaan ole tutkittu lapsuudesta asti jatkuneen tupakoinnin varhaisia vaikutuksia sydänterveyteen, sillä toistuvia sydämen ultaäänitutkimuksia on harvoin tehty suurelle joukolle terveitä nuoria.

Nyt julkaistu tutkimus on tähän saakka laajin ja pitkäaikaisin seuranta, jossa tarkasteltiin jatkuvan tupakoinnin vaikutuksia toistuvien sydämen ultraäänitutkimusten avulla. Osallistujat vastasivat kyselyyn tupakoinnista 10, 13, 15, 17 ja 24 vuoden iässä. Sydämen rakennetta ja toimintaa tutkittiin ultraäänitutkimuksella 17 ja 24 vuoden iässä. Lisäksi paastoverinäytteistä määritettiin toistuvasti LDL- ja HDL-kolesteroli ja triglyseridit, verensokeri, insuliini ja tulehdusarvot. Analyyseissa otettiin huomioon verenpaine, syke, sosioekonominen asema, sydän- ja verisuonitautien sukurasite sekä kiihtyvyysmittarilla mitattu paikallaanolon ja liikunnan määrä. Lisäksi osallistujilta mitattiin rasva- ja lihasmassan määrä DEXA-laitteella.

– Nuoruusvuodet ovat tupakoinnin aloittamisen kannalta kriittistä aikaa. Viime aikoina nuorten keskuudessa yleistynyt sähkötupakointi eli vapettaminen on myös vakava terveyshuoli. Tiedetään, että sähkötupakkatuotteissa on sydämen normaalia rytmiä häiritsevän nikotiinin lisäksi keuhkoja vahingoittavia aineita. Nyt julkaistut tulokset antavat lisää aihetta huoleen, sillä tutkimuksessa havaitut riskit voivat osin koskea myös vapettajia. Aikuisväestössä tehdyt tutkimukset osoittavat myös, että sydämen vajaatoiminnan riski säilyi 30 vuotta tupakoinnin lopettamisen jälkeen, toteaa palkittu lääkäri, kliinisen epidemiologian ja lasten terveyden dosentti Andrew Agbaje Itä-Suomen yliopistosta.

Myös JACC tiedotti tuloksista. – Tämä tutkimus osoittaa, että teini-iän tupakointi paitsi lisää sydänsairauksien riskiä myöhemmin elämässä, aiheuttaa myös varhaisia ja pysyviä muutoksia sydämen toimintaan ja rakenteeseen. Hälytyskellojen pitäisi nyt soida nuorten sydänterveyden suojelemiseksi jo varhain, toteaa JACC:n toimittaja, lastentautien apulaisprofessori Emily Bucholz Coloradon yliopistosta. 

– Vanhempien ja huoltajien tulisi näyttää tupakoimattomuudessa esimerkkiä, ja viranomaisten pitäisi rohkeasti edistää sydänterveyttä kieltämällä tupakka ja nikotiinivalmisteet. Verotuksen keinot eivät riitä, sillä tupakoinnin aiheuttamat kustannukset terveydenhuollolle ylittävät tupakkaveron tuotot. Miksi antaa haittojen jatkua yhteiskunnan kustannuksella? Meidän pitäisi sanoa jämäkästi ei tupakalle ja houkutteleviksi suunnitelluille tupakkatuotteille, jotta voisimme suojella lasten ja nuorten elämää ja terveyttä, Agbaje sanoo.

Agbajen tutkimusryhmän työtä ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin säätiö, Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto ja Pohjois-Savon aluerahasto, Orionin tutkimussäätiö, Aarne Koskelon säätiö, Antti ja Tyyne Soinisen säätiö, Paulon säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Paavo Nurmen säätiö, Sydäntutkimussäätiö, Ida Montinin säätiö, Eino Räsäsen rahasto, Matti ja Vappi Maukosen rahasto, Lastentautien tutkimussäätiö, Alfred Kordelinin säätiö sekä Novo Nordisk -säätiö.