Vastasyntyneiden hapenpuutteesta johtuva tila, asfyksia, on merkittävä vastasyntyneiden kuolleisuuden ja pysyvien vammojen syy maailmanlaajuisesti. Tuore suomalainen tutkimus paljastaa, että suurin osa korvattuihin potilasvahinkoihin johtaneista vastasyntyneiden asfyksiatapauksista liittyi puutteelliseen sikiön voinnin seurantaan ja viiveisiin synnytyksen päättämisessä, eli tilanteisiin, joissa synnytys jatkui liian pitkään, vaikka olisi ollut lääketieteelliset perusteet nopeuttaa lapsen syntymää.
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston yhteistyönä. Aineistona käytettiin kaikkia Potilasvakuutuskeskuksen vuosina 2012–2022 korvaamia vastasyntyneiden asfyksiatapauksia, joita oli kaikkiaan 77. Potilasvakuutuskeskus ei etsi syyllisiä vaan arvioi lainsäädännön mukaisesti, onko hoidossa tapahtunut korvattava potilasvahinko. Potilasvakuutuskeskus arvioi korvausperusteet lääketieteellisten asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta, ja korvauspäätös perustuu siihen, olisiko vahinko voitu välttää asianmukaisella hoidolla.
Merkittävimmät puutteet synnytyksen aikaisessa hoidossa liittyivät sikiön voinnin riittämättömään seurantaan, joka toteutetaan ensisijaisesti sikiön sykeseurannan, kardiotokografian (KTG), avulla. Puutteita tunnistettiin KTG:n käytössä ja tulkinnassa sekä reagoinnissa KTG-muutoksiin. Merkittäväksi puutteeksi todettiin lisäksi synnytyksen päättämisen viive, erityisesti keisarileikkauspäätöksen teossa. Muita hoidossa havaittuja puutteita olivat muun muassa puutteet anestesian toteutuksessa, kuten viivästynyt keisarileikkausanestesia tai liian suuri puuduteaineannos alatiesynnytyksen aikana, erikoislääkärin konsultoinnin laiminlyönti sekä vakiintuneiden hoitokäytäntöjen noudattamatta jättäminen.
Kaikissa tapauksissa tunnistettiin useampi kuin yksi asfyksiaan johtanut tekijä, ja usein kyseessä oli tapahtumasarja, johon sisältyi useita epäonnistumisia synnytyksen turvallisessa hoidossa. Yleisin yhdistelmä oli riittämätön sikiön hyvinvoinnin seuranta sekä viive synnytyksen päättämisessä.
Valtaosa asfyksiasta kärsineistä vastasyntyneistä tarvitsi välitöntä hoitoa ja tehohoitoa. Asfyksia aiheutti lyhytaikaisia haittoja, kuten tehohoidon tarvetta, 26 lapselle. Pysyvä vamma todettiin 28 lapsella, yleisimmin CP-vamma. Vakavan asfyksian seurauksena 23 lasta menehtyi.
– Suomalainen potilasvakuutusjärjestelmä kerryttää ainutlaatuista ja arvokasta tutkimusaineistoa. Sitä analysoimalla voidaan tunnistaa potilasvahinkojen taustalla olevia tekijöitä, joihin puuttumalla potilasturvallisuutta voidaan parantaa, sanoo Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalääkärinä toimiva Maiju Welling.
– Synnytyksissä tapahtuvat potilasvahingot ovat onneksi harvinaisia, mutta niiden seuraukset voivat olla hyvin vakavia. Tutkimuksen tuloksia on tärkeää hyödyntää toiminnan johtamisessa ja alan koulutuksissa, jotta vahinkoja voidaan välttää.
– Tulokset osoittavat, että synnytyksen aikainen seuranta ja nopea reagointi sikiön voinnin muutoksiin ovat kriittisiä tekijöitä vastasyntyneiden turvallisuudessa. Kehittämällä yhtenäisiä käytäntöjä ja vahvistamalla henkilöstön osaamista voimme ehkäistä vakavia vammoja ja kuolemia, sanoo väitöskirjatutkija, TtM Maija Männistö Itä-Suomen yliopistosta. Männistö tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan suomalaisten kätilöiden KTG-tulkintataitoja ja pyrkii vastaamaan tutkimuksessa tunnistettuihin kehitystarpeisiin.
– Vuonna 2024 julkaistu tutkimuksemme osoitti, että Suomessa ilmoitetaan vuosittain lähes sata synnytysten hoitoon liittyvää potilasvahinkoa, joista noin neljännes johtaa korvaukseen. Yleisin ja useimmiten korvattu vastasyntyneelle aiheutunut potilasvahinko oli synnytyksen aikainen hapenpuute. Tämä havainto nosti esiin tarpeen tutkia tarkemmin, millaiset tekijät ja tapahtumat johtavat asfyksiaan, toteaa TtT Jaana Lojander Turun yliopistosta.
Lisätietoja:
Maija Männistö, [email protected]
Jaana Lojander, [email protected]
Safety in Childbirth -tutkimusryhmä https://uefconnect.uef.fi/en/safety-in-childbirth/
Tutkimusartikkeli:
Männistö, M., Lojander, J., Welling, M., Axelin, A., Härkänen, M. & Lamminpää, R. 2025. Asphyxia due to substandard obstetric care in Finland: An 11-year patient insurance registry study of compensated patient claims. European Journal of Obstetrics, Gynecology and Reproductive Biology. 314; 114721. https://doi.org/10.1016/j.ejogrb.2025.114721
Aikaisempi tutkimus:
Lojander, J., Welling, M., Axelin, A., Härkänen, M. & Lamminpää, R. 2024. Obstetric claims in Finland 2012-2022 - A nationwide patient insurance registry study. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica. 103(7):1377–1385 https://doi.org/10.1111/aogs.14869
