Filosofian maisteri Olli-Pekka Hätisen väitöstutkimus osoitti verisuonen endoteelikasvutekijä B:n (VEGF-B) lisäävän hermoston kasvua ja aktiivisuutta sydämessä. Siten VEGF-B voi myös altistaa sydämen rytmihäiriöille. VEGF-B:n tiedetään kasvattavan uudisverisuonia sydämessä ja sitä pidetään mahdollisesti geeniterapiaan soveltuvana hoitogeeninä. Tutkimuksessa selvitettiin myös VEGF-B:n molekulaarista toimintamekanismia sekä kehitettiin uusi ja nopea sydämen endoteelisolujen eristysmenetelmä.
Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat yli 30 prosenttia kaikista kuolemantapauksista Suomessa. Suurin osa sydänkohtauksen saaneista potilaista selviää ensioireista, mutta myöhemmin kehittyvät komplikaatiot, kuten rytmihäiriöt, aiheuttavat yli 50 prosenttia kaikista sydänkohtaukseen liittyvistä kuolemista.
VEGF-B lisää sydämen sähköistä toimintaa
Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä tutkittiin VEGF-B:n kykyä lisätä hermostollista aktiivisuutta sydämessä. Tämä ominaisuus huomattiin, kun erään toisen tutkimuksen aikana havaittiin odottamattomia rytmihäiriöitä koe-eläimillä. Rytmihäiriöiden syytä selvitettäessä VEGF-B:n todettiin vaikuttavan sydämen sähköiseen toimintaan ja altistavan rytmihäiriöille. Löydös on tärkeä ottaa huomioon VEGF-B-geeniterapian jatkokehityksessä.
Endoteelisolut ovat olennainen osa sydän- ja verisuonitautien tutkimusta
Toisessa osatyössä kehitettiin uusi verisuonen endoteelisolujen eristysmenetelmä geeniterapiatutkimuksessa käytettävästä isoeläinmallista. Uudella menetelmällä sydämen endoteelisoluja voidaan eristää nopeasti ja kustannustehokkaasti. Endoteelisolut ovat verisuonen sisäpinnan muodostava solukerros, jolla on kudoskohtaisia ominaisuuksia. Kehitetty eristysmenetelmä mahdollistaa endoteelisolujen kudoskohtaisten ominaisuuksien säilyttämisen.
Nikotiiniasetyylikoliinireseptorit ovat mukana uudisverisuonien muodostuksessa
Kolmannessa osatyössä havaittiin nikotiiniasetyylikoliinireseptorien vaikuttavan VEGF-B-välitteiseen uudisverisuonten muodostumiseen. VEGF-B:n tiedetään aiheuttavan uudisverisuonten kasvua vain sydämessä. Tähän liittyvä mekanismi on edelleen epäselvä, mutta tulosten perusteella se voi osin selittyä nikotiiniasetyylikoliinireseptorien vaikutuksella.
Filosofian maisteri Olli-Pekka Hätisen väitöskirja Vascular endothelial growth factor B interferes with angiogenesis and the electrical functions of the heart (Verisuonten endoteelikasvutekijä B vahvistaa angiogeneesia sekä lisää sydämen sähköistä toimintaa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Ruskoaho Helsingin yliopistosta ja kustoksena akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus on 13.6.2020 klo 12 alkaen Kuopion kampuksella Medistudian auditoriossa MS302.
