Tuore lääketieteen lisensiaatti Jesse Tapiala selvittää väitöskirjatutkimuksessaan, kuinka virtuaalitodellisuutta, katseenseurantaa ja painesensoreiden käyttöä voisi hyödyntää korvakirurgian koulutuksessa.
- Teksti Minna Tihinen | Kuvat Marc Sabat
Tutkimuksessa 30 vapaaehtoista lääketieteen opiskelijaa opettelee mastoidektomian sekä posteriorisen tympanotomian eli melko haastavan korvakirurgisen toimenpiteen. Ohimoluun 3D-tulosteella suoritettava leikkaus on opiskelijoille ainutlaatuinen kokemus, koska vastaavaa toimenpidettä opiskellaan yleensä vasta korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoistumisopintojen loppuvaiheessa. Lisäksi lääkärin perusopintojen aikana ei juurikaan pääse tutustumaan mikroskoopin avulla tehtävään mikrokirurgiaan.
Tutkimuksen perusajatuksena on opettaa opiskelijoille toimenpiteeseen liittyvä anatomia ja toimenpiteen kulku kahdella eri tavalla. Tämän jälkeen verrataan opetuksen tuloksia suoritetun korvakirurgisen toimenpiteen ja siihen yhdistettyjen erilaisten mittareiden avulla. Erityisen kiinnostavaa on se, saako opiskelija virtuaalitodellisuuden avulla paremman käsityksen muun muassa rakenteiden välisistä suhteista, niiden sijoittumisesta ja syvyyskäsityksestä verrattuna perinteiseen menetelmään.
Toisen tutkimusryhmän opetuksessa hyödynnetään virtuaalitodellisuutta eli VR-lasien avulla tarkasteltavaa tietokonekerroskuvauksesta rakennettua 3D-mallia, jota opiskelija voi pyöritellä ja käsitellä kuinka haluaa. 3D-mallista tarkastellaan erikoislääkärin ohjauksessa kirurginen anatomia ja toimenpiteen kulku sekä mitataan tarvittavat anatomiset maamerkit leikkausalueen hahmottamiseksi. Toisen ryhmän opetus toteutetaan perinteiseen tapaan erikoislääkärin luennolla ja pienryhmäopetuksella. Opiskelijat perehdytetään toimenpiteen kulkuun ja mittauksiin anatomian kirjojen ja leikkausoppaiden avulla.
Koulutusten jälkeen kaikki opiskelijat tekevät toimenpiteen poraamalla hyvin paljon oikeaa luuta muistuttavaa 3D-tulostettua ohimoluumallia, joten poraukseen saadaan lähellä todellisuutta oleva sormituntuma. Mallista löytyvät oleelliset anatomiset maamerkit, jotka ohjaavat toimenpiteen etenemistä.
Erityisen kiinnostavaa on se, saako opiskelija virtuaalitodellisuuden avulla paremman käsityksen muun muassa rakenteiden välisistä suhteista, niiden sijoittumisesta ja syvyyskäsityksestä verrattuna perinteiseen menetelmään.
LL Jesse Tapiala
Katseenseurantaa voidaan hyödyntää muun muassa ihmisen keskittymisen ja kognitiivisen kuorman arviointiin työtehtävän aikana. Tutkimustoimenpiteen aikana lääketieteen opiskelijoilta mitataan mustuaisen läpimitan vaihtelua ja silmien liikettä toimenpidealueella. Sormiin kiinnitettävillä painesensoreilla mitataan puolestaan sitä, kuinka kovaa opiskelijat puristavat instrumentteja toimenpiteen aikana ja onko tällä yhteyttä toimenpiteen aikaisiin ongelmiin.
Tutkimuksen koulutukset ja toimenpiteet tehdään KYSissä Mikrokirurgiakeskuksella, jossa on erinomaiset valmiudet tilojen ja laitteistojen puolesta. Tutkimukseen tarvitaan VR-laitteistoa, mikroskooppia, kirurgisia poria sekä märkälaboratorio. Lisäksi Mikrokirurgiakeskuksella on katseenseurantaosaamista ja yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle, mistä myös painesensoriikan osaaminen löytyy. Toukokuun loppuun mennessä puolet opiskelijoista on tehnyt korvakirurgisen toimenpiteen, loput tehdään ensi syksyn aikana.
Jesse Tapialan väitöskirjan aiheena on virtuaalitodellisuuden ja katseenseurannan hyödyntäminen korvakirurgian koulutuksessa.
Lisätietoja:
Jesse Tapiala, jesseta (a) uef.fi
Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus
