Sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimuksessa asetan kyselylomakepohjaiset persoonallisuustestit yhteiskunta- ja kulttuuritieteellisen analyysin kohteeksi. Tutkin, millaisen ihmiskuvan varaan testit rakentuvat ja miltä tämä näyttää testattavien näkökulmasta. Selvitän, miten vastaajat pyrkivät tekemään itseään ymmärrettäviksi testeissä ja miten heidän yhteiskunnalliset asemansa, kuten ikä ja yhteiskuntaluokka, muovaavat vastaamista.
Aihetta on tärkeää tutkia, koska testit vaikuttavat siihen, miten ihmisiä ymmärretään ja asemoidaan yhteiskunnassa. Niitä käytetään yhä enemmän yksilöiden arviointiin ja ohjaukseen muun muassa työelämässä ja koulutuksessa. Testien selitysmallit ovat levinneet myös arkiajatteluun. Vaikutusvallastaan huolimatta testien ihmiskuvaa pysähdytään harvoin pohtimaan. Aiempi tutkimus perustuu pääosin testien tekniseen kehittämiseen, ja tekijänoikeudet sekä testi- ja liikesalaisuudet suojaavat testejä. Testeihin liittyykin paradoksi: ne koskettavat kaikkia, mutta niihin voivat koskea vain harvat.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimukseni näyttää, että persoonallisuustestit eivät vain kuvaa ihmisiä vaan luovat kuvaa siitä, mitä on olla ihminen. Tämä ihmiskuva on hyvin yksilöpsykologinen: autonominen, sisältä päin ohjautuva ja ympäristöistään irrallinen. Testivastaaminen on helppoa silloin, kun testattavien kuvaukset itsestään sopivat tähän ihmiskuvaan. Vastaaminen on vaikeampaa, kun he selittävät itseään suhteiden, tilanteiden ja yhteiskunnallisten erojen kautta. Tällöin vastaajat ryhtyvät mukauttamaan itseään testeihin, irtisanoutuvat niistä tai välineellistävät ne. Samalla vastaamisesta muodostuu neuvottelu siitä, miten tulla ymmärretyksi ja määritellyksi oikein.
Tutkimus osoittaa, että yhteiskunnalliset asemat jäsentävät vastaamista, mutta niiden vaikutusta yksilön toimintaan ei tunnisteta testeissä. Etenkin marginalisoiduista asemista käsin vastaaminen tuottaa kitkaa testien ihmiskuvan ja vastaajien välille. Vastaajat tuovat esiin, että esimerkiksi tarkkojen rutiinien seuraaminen voi johtua näkövamman aiheuttamasta toimintarajoitteesta, eikä vaikkapa tunnollisesta tai neuroottisesta persoonallisuudesta. Etuoikeutettujen asemien, kuten keskiluokkaisuuden, valkoisuuden ja vammattomuuden, vaikutukset omaan toimintaan jäävät vastatessa näkymättömiksi, koska ne sopivat yhteen testien ihmiskuvan kanssa. Silloin myös rutiineista voi puhua toimintana, johon ei juuri vaikuta kuin omat psykologiset piirteet. Koska vastaajien erilaiset lähtökohdat on häivytetty näkyvistä, testien ihmiskuva eriarvoistaa vastaajia.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus tarjoaa ajattelun välineitä kaikkiin tilanteisiin, joissa ihmisiä arvioidaan tai pyritään ymmärtämään persoonallisuuden perusteella. Erityisesti tästä hyötyvät testattavat, testaajat ja testauksen tilaajat. Testattaville tutkimus tuo lisäymmärrystä, miksi jotkin tavat kuvata itseä sopivat testeihin helpommin kuin toiset. Testauksen ammattilaisille tutkimus avaa testattavien näkökulmia ja auttaa pohtimaan, millaista ihmiskuvaa testatessa pidetään usein itsestään selvänä. Testauksen tilaaville organisaatioille tutkimus tarjoaa lisää näkökulmia testien lähtökohtien ja käytön seurausten arviointiin. Työelämässä työnantajat ovat juridisesti vastuussa testimenetelmien luotettavuudesta ja tulosten virheettömyydestä. Tutkimus näyttää, miksi näiden kriteerien arvioimiseen tarvitaan psykometrisen tutkimuksen ohella ymmärrystä testien ihmiskuvasta. Koska sama ihmiskuva ohjaa sitä, miten ihmisiä ymmärretään yhteiskunnassa, tutkimuksen merkitys ulottuu persoonallisuustestausta pidemmälle.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimusaineisto koostuu yli 500 ”ääneen ajatellusta” testivastauksesta, jotka 24 testivastaajaa ovat tuottaneet tutkimushaastatteluissa. Niissä vastaajat kuvaavat, miten he tulkitsevat PRF- ja NEO-PI-3-persoonallisuustestien kysymyksiä ja vastaavat niihin. Tutkimuksessa mukana olevat, psykologien käyttämät testit pohjautuvat Henry Murrayn psyykkisten tarpeiden luokitukseen ja Viiden suuren piirteen malliin. Vastaajat kuuluvat yhteiskunnallisiin vähemmistöihin ja enemmistöihin.
Tutkimuksen teoreettis-metodologinen lähestymistapa perustuu kriittiseen diskursiiviseen psykologiaan ja intersektionaaliseen teoriaan, joita tutkimuksessa yhdistetään toisiinsa. Näiden avulla tutkimuksessa kehitetään uudenlaista tapaa tutkia psykologisia testejä empiirisesti mutta tekijänoikeuksia sekä testi- ja liikesalaisuuksia kunnioittaen. Tutkimus toimii innovatiivisena metodologisena avauksena testimenetelmien laadulliselle sosiaalitieteelliselle tutkimukselle, jota ei ole aiemmin tehty juuri ollenkaan.
YTM, KM Sara Liinamon sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Eriarvoistavat persoonallisuustestit: Vastaajien neuvottelut testien ihmiskuvan kanssa tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti, FT Mona Mannevuo Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja kustoksena professori Marja Alastalo Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Sara Liinamo, sara.liinamo(at)uef.fi
