Käytännöllisen teologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjani tarkastelee kosmopoliittista eletyn teologian tekemistä ja tutkimista. Kosmopoliittisuus tarkoittaa tutkimuksessani sekä empiiristä että metodologista näkökulmaa nykyuskontoon ja sen tutkimukseen. Kosmopoliittisuuden ytimessä on ajatus erilaisten rajojen ylittämisestä ja ylirajaisesta yhteistyöstä. Globaalissa, verkottuneessa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa niin uhat ja riskit kuin niihin linkittyneet mahdollisuudet ja ratkaisut ylittävät erilaisia ihmisten tekemiä, perinteisiä ja perinteiden rajoja. Tällaisia vakiintuneita rajoja, hierarkioita ja ulossulkevia käytäntöjä sisältyy sekä uskonnollisiin perinteisiin että sosiaalitieteellisiin tutkimusmenetelmiin. Nämä molemmat kontekstit ja niihin ankkuroituva ylirajaisuus ovat uskonto- ja tiedonsosiologisen tutkimukseni ytimessä. Mielestäni väitöskirjani aihetta on tärkeää tutkia siksi, että tutkimuksen tekeminen ja tutkimuksen tuottama tieto olisi mahdollisimman moninäkökulmaista.
Globaalissa riskiyhteiskunnassa tarvitaan nykykontekstin vakavissaan ottavia eli ylirajaisia, rohkeita toivon näköaloja. Tällaisia näköaloja pitää sekä tutkia että tutkimuksen kautta myös vahvistaa. Tällä hetkellä ihmis- ja sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa onkin tärkeää antaa tilaa erilaisille kokemuksille – todella nähdä ja kuulla ihmisten erilaiset arkielämät ja niistä kumpuavat huolet ja toiveet. Moninäkökulmaisuuden ja osallisuuden haaste koskee myös teologista tiedontuotantoa, joka ei ehkä ole ollut aivan kärkijoukossa ruohonjuuritason osallistavien menetelmien tai niin sanotun bottom up -lähestymistavan kehittämisessä.
Omassa tutkimuksessani syvennyn kosmopoliittista ja kriittistä eletyn teologian akateemista tutkimusta kehittävien metodologisten pohdintojen lisäksi erityisesti siihen, millaista kosmopoliittista teologiaa suomalaiset nuoret aikuiset tekevät oman arkensa kontekstissa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet nuoret aikuiset ovat linkittyneet jollain tavalla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansainvälisen avustustyön järjestöihin. Näillä nuorilla aikuisilla on niin sanotusti luterilaiset juuret ja globaalit siivet. He ovat myös nuoria aikuisia, jotka oman ikäluokkansa tavoin, ovat erityisen huolissaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja kasvavasta eriarvoisuudesta. Tässä tutkimuksessa haluan antaa äänen juuri näille nuorille aikuisille, jotka eivät välttämättä istu samanlaisissa vallan kabineteissa kuin monet yliopiston ja kirkon teologiset vaikuttajat. Samalla otan myös oman roolini ja vastuuni tutkijana vakavasti.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Työssäni tarkastelen teologista tietämistä esimerkiksi akateemisen tutkimusotteen, tiedontuottamiseen liittyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen ja toimijuuden sekä kosmopoliittisen teologisoinnin sisältöjen ja luonteen näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastelen siis teologiaa sekä prosessina että tuotoksena eli tekemisenä ja sisältönä. Ajattelen, että tällainen teologiaa kriittisesti tarkasteleva ja avaava pohdinta voi olla kiinnostavaa kaikille, jotka pohtivat uskomista ja uskonnollista tietämistä.
Muotoilen väitöskirjassani monta erityisesti akateemiseen teologian tutkimukseen linkittyvää metodologista lähestymistapaa. Näitä kutsun esimerkiksi nimillä kriittinen eletyn teologian tutkimus, holistinen teologisointi ja kanssavallan kosmopraksis. Tällaisilla sanoilla pyrin kiteyttämään jotakin siitä, millainen on tai voisi olla vertaisuuteen ja kokonaisvaltaisuuteen perustuva teologisen tiedontuotannon tapa. Nämä puheenvuorot on suunnattu ensisijaisesti akateemisen tutkimusyhteisön jäsenille, mutta miksei myös kirkollisille päättäjille ja kaikille teologian ja vallan kysymyksistä kiinnostuneille.
Esimerkiksi kriittinen eletyn teologian tutkimus on sellaista, jossa teologisen tietämisen keskiössä on kaikkien ihmisten jaettu kokemuksellisuus. Väitän siis tutkimuksessani, että kokemus kattaa kaiken. Sen sijaan, että tutkija voisi tutkia jotakin tiettyä tai jonkun muun teologiaa ’elettynä’, kaikki teologia on elettyä – eli kokemuksesta ammentavien ja omaa arkeaan elävien ihmisten konstruoimaa. Teologia voi kuitenkin kurkottaa myös inhimillisen tietämisen tuolle puolen – kohti kummallista tai outoa, kuten tutkimuksen fenomenologisilla juurilla sanottaisiin. Holistinen teologisointi taas tarkoittaa sitä, että teologinen tieto muodostuu aina prosessissa – yhdessä reflektoiden, erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa. Holistisuudessa keskeistä on myös, että tieto on paitsi älyllistä ja sanallista niin myös tunteita ja tunnelmia, käytäntöjä ja tekemistä. Kanssavallan kosmopraksiksella tarkoitan lopulta sellaisia ylirajaisia tutkimisen ja tietämisen käytäntöjä, joissa valtaa jaetaan. Tällöin kyse on siitä, että valta nähdään yhteisenä toiminnallisena resurssina eikä vakiintuneina ja jämähtäneinä hierarkioina. Tutkimuksessa visioin lopulta sellaisia käytänteitä, jossa myös ihmislajia laajempi luomakunta otetaan teologian tekemisessä ja tutkimisessa kanssavaltaiseksi kumppaniksi.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Toivon, että akateemisissa ja kirkollisissa piireissä tutkimukseni voi toimia kriittisenä peilinä ja inspiraation lähteenä niille pohdinnoille, joissa mietitään uskonnollisten perinteiden, teologisen tiedon ja yksilöiden maailmankatsomusten suhdetta tässä ajassa. Nykyihmisen suhde kirkkoon, kuten muihinkin instituutioihin, on usein kriittinen, mutta elämän suuret kysymykset, huolet ja ahdistukset eivät ole kadonneet minnekään. Toivon, että tutkimukseni voisi antaa eväitä sellaiseen pohdintaan, jossa tässä ajassa elävien ihmisten – varsinkin nuorten aikuisten – arkinen elämä ja kokemus otetaan vakavissaan. Ainoastaan tällaisesta lähtökohdasta käsin on mielestäni mahdollista muotoilla myös teologian ja uskonnontutkimuksen kentällä jonkinlaisia vastauksia tai lohdun sanoja esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, yksinäisyydestä tai eriarvoisuudesta ahdistuneelle nuorelle. Ylhäältä alaspäin tietämisen ja neuvomisen aika on ohi. Tämä edellyttää niin akateemisen kuin kirkollisen teologian tekijöiltä itsekriittisyyttä ja rohkeutta astua alas viimeisistäkin norsunluutornin rippeistä.
Lisäksi toivon, että väitöskirja voi toimia toivon lähteenä ja merkityksellisyyden vahvistajana niille nuorille aikuisille, jotka tälläkin hetkellä kipuilevat oman maailmankatsomuksensa ja menneiden sukupolvien ajattelusta muistuttavan, ahdistavaksi tai rajoittavaksi koetun uskonnollisen perinteen välillä. Haluan tutkimuksellani tuoda rohkeutta varsinkin sellaisille maailmanparantajille, jotka kokevat tämän ajan uskonnolliset tai tiedolliset lokerot liian ahtaiksi. Haluan tutkimuksellani osaltani vahvistaa sitä, että myös ’teologista kabineteissa’ otetaan tosissaan tämän ajan ylirajaiset uhat ja huolet – ja etsitään toivon näköaloja. Näen, että paitsi tutkimustuloksilla niin myös tutkimusprosesseilla voi olla oma osansa toivon vahvistajana. Tällaisten tutkimusprosessien tueksi olen väitöskirjassani hahmotellut erilaisia ankkureita ja lähestymistapoja, joiden uskon olevan hyödynnettävissä paitsi teologian ja lähitieteiden tutkimuksissa mutta myös laajemmin sekä kirkollisessa että nuorten hyvinvointia koskevissa pohdinnoissa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimukseni jakautuu sekä tutkijoiden puheenvuorojen että nuorten aikuisten reflektioiden pohdintaan. Tutkimuksen aineistossa äänen saavat siis sekä akateemiset tutkijat että suomalaiset nuoret aikuiset. Akateemisten tutkijoiden kokemuksia ja näkökulmia valotan erityisesti akateemisen tutkimuskirjallisuuden analyysin sekä poikkialaisten tutkijoiden itsereflektion avulla. Nuorten aikuisten ääni taas kuuluu tutkimuksessa osallistuvasta havainnoinnista alkaneen tiedonkeruuprosessin, erityisesti kysely- ja haastatteluaineiston kautta (14/20 osallistujaa). Nuorten aikuisen osalta keskiöön nousevat refleksiiviset syvähaastattelut, joiden analyysissä olen keskittynyt sekä nuorten aikuisten teologisen pohdinnan sisältöjen että luonteen pohtimiseen.
