Laatu tarkoittaa Itä-Suomen yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Toimintaa kehitetään saadun palautteen ja toiminnan jatkuvan arvioinnin perusteella. Näin taataan korkeatasoinen koulutus, huippututkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Laadukas toiminta Itä-Suomen yliopistossa
Yliopiston toiminnassa ja sen kehittämisessä noudatetaan jatkuvan parantamisen periaatetta: suunnittele - toteuta - arvioi - kehitä ja paranna.
Laatujärjestelmäkuvassa kuvataan, miten yliopiston toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan sekä kehitetään ja parannetaan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti sekä miten ja missä se näkyy yliopiston toiminnassa henkilökunnalle, opiskelijoille ja sidosryhmätahoille. Laadunhallinnalla yhteys myös yliopiston strategiaan ja toiminnan vaikuttavuuteen. Laatutyö ja laadunhallinta ei siis ole mitään erillistä vaan kiinteä osa yliopiston kaikkea toimintaa.
Yliopiston laatukulttuuri tarkoittaa laadukasta toimintaa tukevaa yliopistoyhteisön ilmapiiriä. Yliopiston laatukulttuurissa laatutyö ja prosessien jatkuva kehittäminen kytkeytyy oleelliseksi osaksi strategista johtamista ja yliopiston toimintaa. Laatukulttuuri ilmenee siten, että henkilöstö ja opiskelijat ovat sitoutuneita omaan työhönsä ja opiskeluunsa, ja he toimivat yhdessä yliopiston arvojen, tavoitteiden ja yhteisten toimintatapojen mukaisesti. Hyviä käytänteitä levitetään yliopiston sisällä ja tehdään jatkuvaa arviointia. Jokainen yliopistolainen vaikuttaa yliopiston laatuun omalla työllään.
Laadunhallinta on tapa varmistaa tarkoituksenmukainen tapa toimia ja varmistaa, että yliopiston toimintatavat ovat perusteltuja ja hallinnassa. Laadunhallinnan avulla tiedämme, olemmeko saavuttamassa tavoitteemme ja voimme tarvittaessa korjata suuntaa. Laadunhallinta takaa, että yhteiskunta voi luottaa yliopistoon ja sen toimintaan. Laadunhallinta on osa kaikkea yliopiston toimintaa.
Yliopiston toimintaa ja kehittämistä ohjaavat tavoitteet asetetaan yliopiston strategiassa ja sen pohjalta laadituissa strategisissa ohjelmissa. Laatujärjestelmän avulla varmistetaan se, että tavoitteet saavutetaan. Laatujärjestelmä luo rakenteet ja määrittää vastuut ja menettelytavat hyvin toimivalle laadunhallinnalle.
Laatupolitiikka on yliopiston linjaus laadukkaan toiminnan tavoitteista, periaatteista ja vastuunjaosta. Laatutyö tukee yliopiston Tiedosta kestävä tulevaisuus -strategiassa määritellyn vision strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Jokainen yliopistolainen toimii tavoitteen saavuttamiseksi ja vastaa toiminnan ja tulosten laadusta omassa tehtävässään. Yliopiston laatujärjestelmän tehtävänä on auttaa yliopistoyhteisöä ja sen jäseniä laadunhallinnan kokonaisuuden rakentamisessa.
Yliopiston laatutyö pohjautuu yliopistolakiin ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) laadunvarmistustavoitteisiin. Lisäksi siinä on otettu huomioon European University Associationin (EUA) ja European Higher Education Arean (EHEA) ohjeet ja suositukset (ESG), joiden painopisteenä on opiskelijakeskeinen lähestymistapa oppimiseen ja opetukseen sekä näiden laadunvarmistus korkeakoulutuksessa.
Laatujärjestelmän avulla ylläpidämme yliopiston toiminnan laatua ja kehitämme sitä. Yliopiston laatujärjestelmään kirjattujen toimintatapojen ja -menetelmien avulla varmistamme, että etenemme strategisissa tavoitteissamme ja saavutamme ne. Laatujärjestelmän avulla toimintaamme kuvaamalla ja mittaamalla voimme myös reagoida esiin tuleviin kehittämistarpeisiin. Laatujärjestelmä tukee strategisia tavoitteita ja auttaa yliopistoa ja sen yksiköitä niiden saavuttamisessa.
Yliopiston laatujärjestelmä:
- tukee strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista
- tukee yliopistolaisen työtä, opiskelua sekä johtamista
- varmistaa tarkoituksenmukaisen toiminnan, tukee sen uudistamista ja jatkuvaa kehittämistä
- tukee palautteen hyödyntämistä, hyvien käytäntöjen jakamista sekä yhdessä oppimista
- kertoo sen, ollaanko menossa oikeaan suuntaan vai tarvitaanko korjausliikkeitä
- selkeyttää toimintaa ja tekee sen näkyväksi
Laatujärjestelmä luo rakenteet ja määrittää vastuut ja menettelytavat hyvin toimivalle laadunhallinnalle. Laatujärjestelmän perustana ovat tarkoituksenmukainen organisaatio, johtaminen ja päätöksenteko. Strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen tarkoituksena on toteuttaa yliopiston strategiaa ja prosesseja sekä niiden laadun kehittämistä. Laatujohtaminen on oleellinen osa strategista johtamista.
Strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen sekä laadunhallinnan yhteyttä on kuvattu tarkemmin oheisessa kuvassa. Yliopiston laatutyö ja laatujärjestelmä tuottavat omalta osaltaan myös tarvittavaa tietoa strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen tueksi.
Itä-Suomen yliopiston laatujärjestelmä on dokumentoituna muun muassa:
- laatujärjestelmän kuvissa
- yliopiston sisäisessä verkkopalvelussa Heimossa sekä opiskelijoiden Kamussa (edellyttävät kirjautumisen yliopiston käyttäjätunnuksilla) olevissa opiskelijan opintoihin sekä opetustyöhön ja tutkimukseen liittyvissä ohjeissa
- prosessikuvauksissa ja kaavioissa
- toimintaohjeissa (johtosäännöt, säännökset, toiminta- tai menettelytapaohjeet)
- toiminnasta muodostuvissa asiakirjoissa (pöytäkirjat, raportit, päätökset, muut)
Itä-Suomen yliopiston hallitus vastaa yliopiston laatuperiaatteista ja linjauksista. Yliopiston johtoryhmä toimii yliopiston laatutyön johtoryhmänä ja suorittaa vuosittain osana laadunhallintaa yliopistotason johdonkatselmukset. Yliopiston rehtorit vastaavat laatutyöstä oman työnjakonsa mukaisesti.
Laatujärjestelmän vastuunjako noudattaa yliopiston johtamisen vastuunjakoa liittyen normaaleihin johtamismenettelyihin. Tiedekuntien dekaanit, laitosten ja yksiköiden johtajat sekä yliopistopalveluiden toimialajohtajat vastaavat omien yksiköidensä toiminnan tuloksista ja laadusta. Opetuksen ja tutkimuksen laadun varmistamisessa esimerkiksi tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien ja koulutusohjelmien johtoryhmät ovat tärkeitä toimielimiä.
Jokainen yliopistolainen vastaa oman työnsä ja sen tulosten laadusta ja kehittämisestä.
Yliopiston laatutyötä ja sen kehittämistä koordinoi Laaturyhmä, jossa on edustajat yliopiston tiedekunnista, yliopistopalveluista, erillis- ja palvelulaitoksista sekä ylioppilaskunnasta. Laaturyhmän puheenjohtajana toimii yliopiston hallintojohtaja, jonka vastuualueeseen laadunhallinta kuuluu. Laaturyhmän tehtävänä on toimia yliopiston laatutyötä sekä toiminnan laatua ja laadun arviointia ohjaavana ja kehittävänä ryhmänä. Laaturyhmä toimii myös yliopiston Karvi-auditoinneissa auditointien koordinaatio- ja ohjausryhmänä.
Itä-Suomen yliopistolla on kaksi laatukoordinaattoria, yksi kummallakin kampuksella. Laatukoordinaattorit vastaavat laatutyön organisoinnista ja kehittämisestä yliopiston linjausten mukaisesti ja tekevät käytännön laatutyötä yhteistyössä tiedekuntien ja yksiköiden kanssa. Tiedekunnissa on nimetyt laatuyhdyshenkilöt ja yksiköissä laatuvastaavat, jotka vastaavat tiedekunnan ja yksiköidensä laatutyöstä. Yliopistolla on myös eri henkilöstöryhmiä edustavia sisäisiä auditoijia, jotka toimivat auditoijina yliopiston sisäisissä auditoinneissa yhdessä laatukoordinaattoreiden kanssa.
Tiedekuntien laatuyhdyshenkilöt ja laatuvastaavat sekä auditoijat toimivat tehtävissään oman toimensa ohessa.
Miten laatua arvioidaan ja hallitaan?
Oman toiminnan systemaattinen arviointi ja kehittäminen muodostavat tärkeän osan kaikkien yliopiston toimintayksiköiden ja yliopistolaisten laatutyötä. Yliopiston toiminnan kehittämistä ja arviointia ohjaavat EU:n, valtiovallan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeet ja säädökset sekä muut asiakastarpeet ja toimintaympäristön muuttuminen. Yliopiston toiminnan kehittäminen perustuu erilaisten toimintoja ja tuloksia kuvaavien indikaattoreiden ja palautejärjestelmien systemaattiseen käyttämiseen ja analysointiin sekä toimintojen auditointeihin ja muihin arviointeihin.
Yliopisto tekee säännöllisesti itsearviointeja toimintansa jatkuvaksi parantamiseksi. Yliopisto arvioi tutkimustaan vuosittain tehtävillä arvioinneilla sekä säännöllisin väliajoin tehtävillä kansainvälisillä vertaisarvioinneilla ja osallistuu Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemiin koulutuksen, opetuksen ja oppimisen arviointeihin sekä teema- ja järjestelmäarviointeihin ja koulutusalakohtaisiin arviointeihin. Yliopisto tutkii ja arvioi myös toimintansa vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta monin eri tavoin.
Yliopistolla on käytössä myös johdon määräajoin suorittama järjestelmällinen arviointi eli johdonkatselmus, jolla arvioidaan laatujärjestelmän soveltuvuutta, riittävyyttä, vaikuttavuutta ja tehokkuutta yliopiston laatupolitiikkaan ja laatutavoitteisiin sekä yliopiston strategisiin tavoitteisiin nähden. Johdonkatselmusten avulla yliopiston johto saa tietoa toimintansa laadusta ja sen kehittämistarpeista (tiedollajohtaminen).
Auditointi on järjestelmällinen, riippumaton ja dokumentoitu prosessi, jossa auditointinäyttöä arvioidaan sen määrittämiseksi, missä määrin sovitut auditointikriteerit on täytetty. Auditoinnissa selvitetään, onko organisaation käyttämä laadunvarmistusjärjestelmä tavoitteiden mukainen, tehokas ja tarkoitukseensa sopiva. Auditointi perustuu laatudokumentaatioon sekä valittuun standardiin tai arviointimalliin.
Sisäinen auditointi on määrävälein pidettävä riippumaton laatujärjestelmään kohdistuva organisaation kehittämismenettely, jolla selvitetään, miten sovitut toimintatavat, sidosryhmien odotukset ja viranomaisvelvoitteet toteutuvat käytännössä. Lisäksi tavoitteena on todeta, että laatujärjestelmä on yliopiston/yksikön tarpeiden mukainen. Auditoijina sisäisissä auditoinneissa toimivat yliopiston laatukoordinaattorit ja eri henkilökuntaryhmiä edustavat sisäiset auditoijat sekä tarvittaessa yliopiston opiskelijoiden edustajat.
Yliopiston sisäisessä auditoinnissa arvioidaan laatujärjestelmän toimivuutta ja vahvuuksia sekä kiinnitetään erityisesti huomiota jo olemassa oleviin hyviin käytänteisiin ja mahdollisten kehittämiskohteiden tunnistamiseen. Auditointi kohdistuu vuosittain sovittaviin yliopistotasoisiin teemoihin ja auditoitavana voi olla myös yksikön itse valitsema kehittämiskohde.
Tavoitteena on auttaa yksikköä kehittämään toimintaansa laadukkaampaan suuntaan ja oppimaan muiden yksiköiden hyvistä käytännöistä.
Yliopistolaki velvoittaa yliopistoja arvioimaan koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Lisäksi yliopistojen on yliopistolain mukaan osallistuttava säännöllisesti ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin. Arviointien tulosten tulee olla julkisia. Korkeakoulujen auditointeja on toteutettu Suomessa vuodesta 2005 lähtien kehittävän arvioinnin periaatteita noudattaen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) vastaa Suomessa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista.
Arviointeihin liittyy yleensä yliopistoyhteisön tekemä itsearviointi. Itsearviointi antaa hyvän tilaisuuden arvioida omaa toimintaa, sen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Varsinaiseen arviointiin osallistuu myös ulkoisia toimijoita ja arvioinneista saatava kehittävä palaute toimii yliopiston toiminnan kehittämisen tukena.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) vastaa Suomessa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Auditoinnin lähtökohtana on Karvin arviointimenettely ja kriteeristö, jossa on otettu huomioon myös eurooppalaiset European University Associationin (EUA) ja European Higher Education Arean (EHEA) ohjeet ja suositukset (ESG: Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area), jonka painopisteenä on opiskelijakeskeinen lähestymistapa oppimiseen ja opetukseen sekä näiden laadunvarmistus korkeakoulutuksessa.
Korkeakoulut osallistuvat Karvin auditointeihin kansallisen auditointiaikataulun mukaisesti kuuden vuoden välein. Suomessa on käynnissä korkeakoulujen kolmas auditointikierros (2018-2024), jonka auditointimalliin ja arviointikriteereihin auditoinnit perustuvat. Tarkastelun kohteena ovat ne menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua.
Auditointimallin tehtävänä on arvioida, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita ja tuottaako laatujärjestelmä strategian toteuttamisen ja toiminnan jatkuvan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin.
Laatujärjestelmän auditoinnin tavoitteena on varmistaa, että yliopistolla on toiminnan jatkuvaa kehittämistä tukeva järjestelmä. Auditoinnilla varmistetaan myös, että yliopisto toimii tavoitteiden mukaan ja toiminta on kansainvälisestikin luotettavaa. Auditoinneissa arvioidaan korkeakoulujen laatujärjestelmän kattavuutta, toimivuutta ja vaikuttavuutta. Auditoinnissa ei oteta kantaa toiminnan tavoitteisiin tai tuloksiin sinänsä, vaan siinä arvioidaan niitä prosesseja, joilla hallitaan ja kehitetään toiminnan laatua.
Itä-Suomen yliopiston laatujärjestelmä auditoitiin ensimmäisen kerran loppuvuonna 2010 yliopiston aloitettua toimintansa vuoden alusta. Yliopisto läpäisi auditoinnin hyväksytysti.
Yliopisto auditoitiin toisen kerran loppuvuodesta 2016 kansainvälisenä auditointina osan auditointiryhmän auditoijista ollessa kansainvälisiä laadun asiantuntijoita ja auditointikielenä englanti. Karvin arviointijaosto hyväksyi yliopiston auditoinnin läpäistyksi kevättalvella 2017. Saatu laatuleima on voimassa aina kuusi vuotta kerrallaan.
Itä-Suomen yliopiston laatujärjestelmän kolmas auditointi toteutettiin 9.-10. marraskuuta 2022 kansainvälisenä auditointina. Karvin arviointijaosto hyväksyi yliopiston auditoinnin läpäistyksi 3.3.2023. Yliopisto saama Karvin laatuleima on voimassa kuusi vuotta 3.3.2029 asti.
Yliopiston auditointiraportti on julkaistu Karvin auditointialustalla.
