Otsalohkodementiaa sairastavilla, joilla oli liikehäiriöoireita, havaittiin tuoreessa tutkimuksessa merkittävästi enemmän aivorungon surkastumaa ja tiettyjen aivoalueiden aineenvaihdunnan heikentymistä verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut näitä oireita. Löytö voi helpottaa otsa-ohimolohkorappeumien erotusdiagnostiikkaa. Itä-Suomessa tehdyn tutkimuksen tulokset julkaistiin Journal of Neurology -lehdessä.
Otsa-ohimolohkorappeumat (FTD) ovat käyttäytymiseen ja tiedonkäsittelyyn vaikuttavia, aivoja rappeuttavia sairauksia. Merkittävän usein niihin liittyy myös Parkinsonin taudin kaltaisia liikehäiriöitä. Tämä vaikeuttaa näiden sairauksien diagnostiikkaa. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa kuitenkin, että aivojen tarkalla kuvantamisella ja analyysilla voidaan mahdollisesti erotella FTD-ryhmän sairaudet muista liikehäiriöitä aiheuttavista sairauksista.
Ekstrapyramidaalioireiksi sanotaan liikehäiriöitä, jotka eivät liity tahdonalaisen liikkeen säätelyyn. Tyypillisiä ekstrapyramidaalioireita ovat vapina, hitaus, jäykkyys, kasvojen ilmeettömyys ja automaattisten liikkeiden, kuten käden heilahdus kävellessä, häviäminen. Ne liittyvät usein liikehäiriösairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin ja epätyypillisiin parkinsonismeihin. Epätyypillisiä parkinsonismeja ovat muun muassa etenevä supranukleaarinen halvaus (PSP) ja kortikobasaalinen rappeuma (CBD). Niissä on samoja tautimekanismeja kuin FTD-ryhmän sairauksissa, minkä vuoksi ne nykyään katsotaan osaksi samaa tautikirjoa. FTD on jaettu perinteisesti kahteen pääryhmään: yleisempi otsalohkodementia, jonka varhaisoireisiin liittyy käyttäytymisen muutoksia, sekä harvinaisemmat primaariset etenevät afasiat (PPA), joiden varhaisoireisiin liittyy puheentuoton ongelmia.
Eteneviin muistisairauksiin liittyvää hermoston rappeutumista kuvannetaan tyypillisesti kahdella tavalla. Aivojen magneettikuvaus antaa tarkkaa tietoa aivojen rakenteista ja aivojen eri osien tilavuuksista, kun taas positroniemissiotomografia- eli PET-kuvaus antaa tietoa aivojen eri alueiden aineenvaihdunnasta. Aineenvaihdunnan hidastuminen tai puuttuminen usein edeltää aivokudoksen rappeutumista.
Tutkimuksessa Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasrekisteristä tutkittiin yhteensä 139 otsalohkodementia-, PSP-, ja CBD-potilaan sairauskertomustiedot erityisesti diagnoosien sekä ekstrapyramidaalisten liikehäiriöoireiden osalta. Potilaiden aivokuvatiedostoja analysoitiin automaattisilla analyysiohjelmistoilla.
Tutkijat havaitsivat, että niillä potilailla, joilla oli liikehäiriöoireita, oli myös aivokudoksen surkastumaa isoaivojen alaosien tyvitumakkeissa ja aivorungon alueella. Tarkasteltaessa pelkästään otsalohkodementiapotilaita havaittiin, että liikehäiriöoireisilla oli merkittävästi enemmän aivorungon surkastumaa verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut näitä oireita. PET-kuva-analyyseissa lisäksi havaittiin, että liikehäiriöoireisilla otsalohkodementiapotilailla oli aineenvaihdunta vähentynyt pikkuaivo-isoaivovarressa sekä otsalohkojen alueella.
Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että otsalohkodementiaa sairastavien liikehäiriöoireisten aivoissa voidaan havaita merkitseviä rakenteellisia ja aineenvaihdunnallisia eroja verrattuna potilaisiin joilla näitä oireita ei ole. – Jos löydös varmistuu muissa aineistoissa, sitä voidaan jatkossa hyödyntää varhaisessa diagnostiikassa otsa-ohimolohkosairauksien erottamiseksi esimerkiksi Parkinsonin taudista. Tulosten perusteella pystymme myös ymmärtämään paremmin näiden tautien mekanismeja, kuvaa tutkimuksen pääkirjoittaja, tohtorikoulutettava Sami Heikkinen.
– Vaikka toistaiseksi näiden sairauksien hoito on oireenmukaista, on varhainen ja tarkka diagnoosi tärkeä askel kohti taudinkulkuun vaikuttavien lääkkeiden kehitystä.
Tutkimus tehtiin dosentti Eino Soljen johtamassa otsalohkodementian tutkimusryhmässä.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Sami Heikkinen, samihei (a) uef.fi
Tutkimusjohtaja, dosentti Eino Solje, eino.solje (a) uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/eino.solje/
Alkuperäinen artikkeli: Heikkinen, S., Cajanus, A., Katisko, K. et al. Brainstem atrophy is linked to extrapyramidal symptoms in frontotemporal dementia. J Neurol (2022). https://doi.org/10.1007/s00415-022-11095-x
Tutkimusryhmä kuuluu Itä-Suomen yliopiston monialaiseen Neurotieteiden tutkimusyhteisöön (NEURO RC). NEURO RC tuottaa uutta tietoa hermoston rappeumasairauksien ja epilepsian taustalla olevista tautikohtaisista ja yhteisistä molekyylimekanismeista. Tutkimusryhmissä tutkitaan uusia biomarkkereita ja kehitetään terapeuttisia lähestymistapoja sairauksien ehkäisyyn ja parantamiseen. NEURO RC koostuu 17 tutkimusryhmästä. Tutkimusyhteisö yhdistää biologiset neurotieteet datatieteisiin, neuroinnovaatioihin ja neuroetiikkaan. Lue lisää ja keskustele tutkijoidemme kanssa:
Tutkimusyhteisön sivut: https://www.uef.fi/fi/tutkimusyhteiso/neurotieteet
Twitter: https://twitter.com/UEFneuroscience
