Sanotaan, että nykyajan lapset ovat syntyneet diginatiiveiksi. Yliopiston ja Joensuun normaalikoulun yhteinen hanke kuitenkin paljastaa, että tietoteknisissä taidoissa on lapsilla vielä paljonkin opeteltavaa.
– Sormen heilautus kyllä osataan moitteettomasti, mutta muut tietotekniikkataidot hieman ontuvat. Niitä olemme lähteneet nyt hankkeessa edistämään, tiivistää lehtori Sinikka Räty-Záborszky normaalikoululta.
Hän toimii luokanopettajana alakoulun ensimmäisellä luokalla ja on yhdessä kasvatustieteen tutkijatohtori Susanna Pöntisen kanssa vetänyt syksystä lähtien Ilmiömäiset agentit -tutkimushanketta luokassaan.
Hankkeen tavoitteena on ankkuroida oppilaan tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen luonnolliseksi osaksi opetusta ja oppimista.
– Ohjaamme hankkeessa oppilaita havainnoimaan lähiympäristöä ja sen ilmiöitä. Samalla innostamme heitä luomaan yhteyksiä eri oppiaineiden ja työtapojen välille tietotekniikkaa hyödyntäen.
Oppilaat ovat olleet hankkeesta innoissaan.
– Innostus on luokassa silminnähtävää silloin kun meillä on ”agenttitunti”, naurahtaa Räty-Záborszky.
Koneella työskentely palkitsee
Susanna Pöntinen kertoo, että vaikka lapset osaavat käyttää esimerkiksi tabletteja ja kännyköitä sujuvasti, pitäisi nykypäivänäkin kouluissa opettaa systemaattisesti tietotekniikkaa.
– Lapsille tuntui tulevan yllätyksenä jopa se, että tietokoneeseen on kytkettävä virta ennen töiden aloittamista – ja se pitää myös sulkea, kun kone laitetaan pois. Myös näppäimistö ja hiiri ovat monille aivan uusia välineitä.
Mutta lapset ovat innokkaita oppimaan. Räty-Záborszkyn mukaan lapset opettavat innolla myös toisiaan ja jakavat tietotaitoaan jatkuvasti luokkakavereilleen.
– Eikä heillä mene hermot samalla tavalla kuin aikuisilla! On uskomatonta miten rauhallisesti he odottavat vaikkapa koneen käynnistymistä, eivätkä lannistu teknisistä esteistä.
Molemmat korostavat, että tieto- ja viestintäteknologiaa opetellaan hankkeessa käyttämään oppimisen välineenä. Näin lapsellekin tulisi ymmärrys siitä, miten opitaan uusia asioita, ja että laitteella voidaan tehdä muutakin kuin pelata.
– Eikä tekniikka sulje pois perinteisiä kirjoja, kynää tai paperia, joita kyllä käytetään siinä rinnalla. Kaikki nämä ovat koulussa tärkeitä, eikä niitä aseteta vastakkain.
Koneet tuntuvat motivoivan oppilaita. Niiden kanssa opiskelu ei selvästikään tunnu pakkopullalta, vaan niihin sitoudutaan eri tavoin kuin vaikkapa oppikirjoihin. Tietotekniikan kanssa työskentely myös palkitsee. Ja elävä kuva videoiden kautta havainnollistaa monta asiaa eri tavoin.
Räty-Záborszky kertoo, että aina ei opettajan tarvitse edes keksiä ongelmia ratkaistavaksi, vaan tekniikan kanssa niitä syntyy itsestäänkin.
– Silloin tilanteet ovat ihan aitoja, ja on ihailtavaa, miten oppilaat lähtevät ratkomaan näitä haasteita yhdessä. Pikkuhiljaa he ovat tulleet enemmän sinuiksi koneiden kanssa, ja nyt he ovat jo rohkaistuneet testailemaan koneita ihan itsenäisestikin.
Tuloksia esitellään kansainvälisesti
Hankkeessa on tavoitteena hälventää erityisesti ympäristöopin, suomen kielen ja kirjallisuuden, kuvataiteen sekä matematiikan oppiainerajoja.
– Tvt-taitoja harjaannutetaan niin, että ne olisivat olennainen osa koulutoimintaa ja monipuolisia oppimisympäristöjä, Pöntinen kertaa.
Tietotekniikka onkin sittemmin saatu kytkettyä jokaiseen oppiaineeseen mukaan.
– Yhdistämme hankkeessa useita oppiaineita toisiinsa, mutta hanketyöskentely ei kuitenkaan poista minkään aineen syvempää oppimista.
Elokuussa Räty-Záborszky ja Pöntinen ovat menossa puhumaan hankkeestaan Budapestiin kansainväliseen varhaiskasvatuksen konferenssiin, EECERA 2018:aan.
– Hanke toivottavasti herättää kiinnostusta ympäri Eurooppaa. Nyt meillä on ainakin mainio tilaisuus kertoa sen hyvistä tuloksista.
