Itä-Suomen yliopiston koordinoima kansainvälinen NEMESIS-tutkimushanke on saanut 8 miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Hankkeessa selvitetään ympäristökemikaalien roolia ihmisen normaalin aineenvaihdunnan häiritsijänä.
Tammikuussa 2024 alkavan hankkeen koordinaattorina toimii lääkeainetoksikologian professori Jaana Rysä Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta ja varakoordinaattorina yliopistotutkija Jenni Küblbeck A. I. Virtanen -instituutista.
Ympäristökemikaalit häiritsevät elimistön normaalia aineenvaihduntaa
Viime vuosina kasvanut huoli ympäristökemikaalien, kuten muovinpehmentimien ja torjunta-aineiden haitallisista vaikutuksista elimistömme normaaliin toimintaan on kiihdyttänyt tutkimusta aiheen ympärillä. Keskiössä on ollut erityisesti ympäristökemikaalien kyky toimia estrogeenin tavoin, häiriten elimistön normaalia hormonitoimintaa. Vasta hiljattain on huomattu useiden ympäristökemikaalien voivan haitata myös elimistön normaalin aineenvaihdunnan eli metabolian toimintoja. Joillekin ympäristökemikaaleille altistumisella on havaittu yhteys muun muassa lihavuuden, rasvamaksan ja insuliiniresistenssin lisääntymiseen. EU pitää tärkeänä rahoittaa tutkimusta aihepiiristä, sillä metaboliahäiriköiden rooliin sairauksien aiheuttajana halutaan selvennystä, jotta kansalaisia pystytään suojelemaan vahvaan tutkimustietoon perustuvalla päätöksenteolla.
NEMESIS-hanke (Novel Effect biomarkers for MEtabolic distuptorS: evidence on health Impacts to science and policy NeedS) on metodologisesti vaikuttava, sillä ympäristökemikaalien kykyä häiritä ihmisen normaalia metaboliaa tutkitaan useissa kohorteissa eri EU-maissa. Alan johtavat tutkijat selvittävät haitallisten vaikutuksen taustalla olevia mekanismeja uusimmilla laboratoriomenetelmillä. Ympäristökemikaalialtistuksen vaikutuksia tutkitaan koko elimistössä mm. seeprakaloilla. Lisäksi tutkimustulosten vaikuttavuutta pyritään kasvattamaan lisäämällä kansalaisten tietoisuutta ympäristökemikaalien haitoista ja siitä, kuinka haitallisia kemikaaleja voi pyrkiä arjessa välttämään.
Hanke tuo yhteen tutkijoita ympäri Eurooppaa. Rysän ja Küblbeckin lisäksi Itä-Suomen yliopistosta mukana ovat tutkimusryhmineen professori Anna-Liisa Levonen-Harju A. I. Virtanen -instituutista, professori Paavo Honkakoski farmasian laitokselta sekä akatemiatutkija Vittorio Fortino biolääketieteen yksiköstä. Yhteistyökumppaneina ovat myös Oulun ja Tampereen yliopistot, Karoliininen instituutti, Lissabonin NOVA-yliopisto, Hasseltin yliopisto, Berliinin Charité-sairaalan BIH-instituutti, Thessalonikin Aristoteles-yliopisto, Brysselin Vapaa yliopisto (ULB), Uumajan yliopisto, NovaMechanics, Dr. Margarete Fischer-Bosch -instituutti (IKP) sekä Espanjan kansallinen tutkimusneuvosto ja FINBA-säätiö.
