Ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Nuorilta odotetaan ratkaisuja kestävyyshaasteisiin, mutta samalla heidän mahdollisuutensa vaikuttaa ovat usein rajalliset. Itä-Suomen yliopistossa ja yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa tehty väitöskirjatutkimus osoittaa, että nuoret eivät muodosta yhtenäistä ryhmää: he ymmärtävät kestävyyden eri tavoin ja myös vaikuttavat siihen eri keinoilla. Tutkimuksen mukaan nykyiset osallistumisen käytännöt eivät aina tunnista tätä moninaisuutta.
Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten toimijuutta keskellä kestävyyden monikriisiä sekä pohditaan, miten yhteiskunnalliset rakenteet rajoittavat nuorten toimijuutta. Kestävyystoimijuudella viitataan kykyyn ja valmiuteen edistää kestävyyttä monitasoisesti – omassa arjessa, erilaisissa yhteisöissä sekä laajemmin yhteiskunnassa.
Kestävyys ja kestävä kehitys ovat Euroopassa yhteisesti tunnustettuja tavoitteita, vaikka niiden määritelmät vaihtelevat. Nuorten asema kestävyyshaasteiden keskellä on kuitenkin ristiriitainen. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset tulevat lisääntymään. Nuoret joutuvat elämään näiden vaikutusten kanssa pisimpään, vaikka he ovat vähiten osallistuneet kestävyysongelmien aiheuttamiseen. Samaan aikaan nuorilta odotetaan vastuuta kestävän tulevaisuuden rakentamisesta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuorilla on monenlaisia käsityksiä kestävyydestä, ja nämä käsitykset korostavat erilaisia toimijuuden muotoja. Esimerkiksi osa tutkimukseen osallistuneista nuorista oli hyvin kriittisiä länsimaista kulutusyhteiskuntaa kohtaan, kun taas toiset ajattelivat, että kestävyyshaasteisiin tulisi vastata ensisijaisesti muualla kuin Suomessa, erityisesti globaalin etelän maissa. Monet osallisuuden rakenteet soveltuvat heikosti näiden käsitysten mukaiseen kestävyyden edistämiseen.
Tutkimuksessa havaittiin myös yllättävä yhteys kestävyyteen liittyvän tiedon ja toiminnan välillä. Ne nuoret, jotka arvioivat tietävänsä paljon kestävyyteen vaikuttamisesta, osallistuivat keskimääräistä vähemmän kollektiiviseen toimintaan, kuten järjestötoimintaan tai mielenosoituksiin. Tiedolla on siten monimutkainen suhde vaikuttamiseen.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi ympäristökasvatuksessa, jossa pyritään usein tukemaan nuorten toimijuutta. Lisäksi tutkimus valottaa nuorten asemaa kestävyysmurroksessa ja osoittaa, miten monet aikuisvetoiset osallisuuden käytännöt tavoittavat vain osan nuorista ja tukevat lähinnä nykyjärjestelmään sopeutuvaa toimijuutta. Tuloksia voidaan siten hyödyntää osallisuuden käytäntöjen kehittämisessä erityisesti kestävyyden kontekstissa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia aineistoja ja menetelmiä. Tutkimukseen osallistui kaksi suomalaista koulua, joissa järjestettiin työpajoja ja ryhmähaastatteluita osana kahta monitieteistä oppimiskokonaisuutta. Näistä kouluista 40 13–18-vuotiasta nuorta osallistui tutkimukseen. Lisäksi tutkimuksessa tehtiin valtakunnallinen kysely, johon vastasi 1 009 15–29-vuotiasta nuorta.
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.
FM Iikka Oinosen ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Agency of young people in and for sustainability tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii tutkimusprofessori Sofia Laine Nuorisotutkimusseurasta ja kustoksena professori Taru Peltola Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Iikka Oinonen, iikka.oinonen(at)syke.fi, puh. 050 342 3442
