Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Lähikuva puhelimen sosiaalisesta mediasta.

Kannattaisiko kuntien lisätä so­me­vies­tin­tään­sä englanniksi? Englan­nin­kie­li­sil­lä päivityksillä eniten reaktioita

Kuntien someviestinnässä reaktioita saadaan aikaiseksi eniten englannin kielellä. Jos siis kunta haluaa näkyvyyttä, tykkäyksiä ja uudelleenjakoja sosiaalisessa mediassa, kannattaa päivitykset tehdä englanniksi. Tämä selvää Rahel Albickerin tekeillä olevasta kielitieteen pro gradu -tutkielmasta, jossa tutkittiin suomalaisten kuntien Twitter-viestintää (nykyinen X) ja niissä käytettyä kieltä. 

Aineistona tutkimuksessa oli kokonaisotos 164 suomalaisen kunnan Twitter-viestinnästä, ja se sisälsi yhteensä satojatuhansia päivityksiä vuosilta 2009–2023, kattaen kaikki kuntien lähettämät viestit näinä vuosina. Sisällöstä suomen kielen osuus oli 92 prosenttia, ruotsin neljä prosenttia ja englannin kaksi prosenttia. 

– Eniten englantia viestinnässään käyttävät kunnat olivat Espoo, Lappeenranta, Helsinki, Miehikkälä ja Rautjärvi. Näissä kaikissa englannin kielen osuus oli yli viisi prosenttia, Albicker kertoo. 

Tutkimuksessa mukana olleesta 164 kunnasta 56:lla ei ollut yhtään viestiä englanniksi, ja kolmella kunnalla ei taas ollut päivityksiä ollenkaan suomeksi. Nämä kunnat sijaitsevat Ahvenanmaalla (Brändö, Kumlinge ja Lemland).

Vähiten suomea käytetään Helsingissä ja Uudenmaan alueiden kunnissa, joissa suomen osuus on 85 prosenttia. Englantia käytetään näillä alueilla neljän prosentin verran, kun muualla englannin osuus viestinnästä on noin yksi prosentti. Näin ollen englannin käyttö näyttää selkeästi painottuvan pääkaupunkiseudulle.

Uudenmaan jälkeen englantia käytetään eniten Etelä-Karjalassa (3,6 prosenttia), Pohjanmaalla (2,7 prosenttia) ja Pirkanmaalla (2,2 prosenttia). Suomea käytetään vähiten maaseutukunnissa, joissa ruotsin osuus on korkea.

– Käytettävissä oleva someaineisto sisältää aineistoa vain yhdeltä somealustalta, mutta sen valtava koko ja rikas metadata tarjoavat tutkijoille kiinnostavan tutkimuskohteen. On selvää, että suomalaisten kuntien on hyvä käyttää kansalliskieliä viestiessään kuntalaisille, mutta toisaalta käytetty kieli vaikuttaa myös siihen, miten laajalle viesti leviää.

Pro gradu -tutkielma on osa Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoittamaa Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla -hanketta, jota johtaa englannin kielen ja kulttuurin professori Mikko Laitinen.   

– Gradun tulokset päätyvät osaksi hankkeen loppuraporttia, joka julkaistaan syksyn 2023 aikana. Raportti sisältää tutkittuun tietoon perustuvan yleiskuvan siitä, kuinka laajaa ja järjestelmällistä englannin käyttö on yhteiskunnan eri osa-alueilla ja miten englannin käyttö vaikuttaa kotimaisten kielten elinvoimaisuuteen, Laitinen kertoo.

Tutkimuksen aineisto kerättiin yhteistyössä tietojenkäsittelytieteen jatko-opiskelijoiden kanssa ja aineistoa analysoitiin käyttäen digitaalisten ihmistieteiden menetelmiä. 

Lisätietoja: 
Professori Mikko Laitinen, p. 050 441 2389, mikko.laitinen(at)uef.fi sekä Rahel Albicker rahelalb(at)student.uef.fi

https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/englanti-suomen-kansalliskielten-rinnalla/ 

Avainsanat