Iiro Saukkonen aloitti automaatiotekniikan opinnot syksyllä 2021 oltuaan työelämässä seitsemän vuotta ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Lue Iiron ajatuksia ensimmäisen puolen vuoden opiskelusta ja siitä, mitä hän odottaa tulevalta.
– Olen Iiro Saukkonen ja Joensuusta kotoisin. Ammattikorkeakoulusta valmistuin kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi vuonna 2014, ja siitä asti olen ollut töissä Abloylla vaihtelevissa tehtävissä.
Olivatko jatko-opinnot olleet mielessäsi jo pidemmän aikaa?
– Ammattikorkeakouluaikana, viimeisinä vuosina ajattelin, että yliopistoakin voisi miettiä jatko-opintoaihtoehtona. Taisin hakeakin heti seuraavana tai sen jälkeisenä vuonna Lappeenrannan konetekniikan linjalle, mutta en päässyt silloin sisään. Sitten tässä välissä tuli useampi vuosi tehtyä töitä ennen kuin Joensuussa avautui mahdollisuus itseä kiinnostaviin opintoihin. Edellisvuoden aikana ajattelin vaihtoehtona myös Porissa tarjolla olevaa tuotantotalouden linjaa, mutta totesin, että vaikka etänä olisikin osan opintoja voinut suorittaa, niin lähipäivät ja tentit olisivat olleet haastavia etäisyyksien takia. Nyt automaatiotekniikan koulutuksen tullessa Itä-Suomeen on hyvä opiskella, kun suurin osa tapahtumista on Joensuun ja Kuopion alueella. Alkoi tuntua siltä, että tämän linjan kautta olisi hyvä päivittää vähän omaa osaamista.
Mikä sai sinut hakemaan automaatiotekniikan koulutukseen?
– Suurimpana tekijänä vaikutti varmaankin juuri se, että tässä omalla alueella pystyy opinnot tekemään ja sitten tietysti automaatio teemana on mielenkiintoinen. Automaatiolle on aika paljon tarvetta teollisuudessa näissä paikallisissa yrityksissä. Toki varsinkin alkuvaiheessa jo tiedostin, että aihe tulee olemaan aika haastava, koska ei ole mitään automaatiotaustaa AMK-pohjalta. Myös itse diplomi-insinööritutkinnon saaminen houkutteli sisältöjen lisäksi.
Miten näet DI-opintojen kehittävän osaamistasi ja työuraasi?
– Tämä tutkinto tuo ihan uuden osa-alueen omaan osaamiseen. Varsinaista automaation osaamista minulla ei ole syvällisellä tasolla ollut tätä ennen, vaikka sitä on jo tarvittu nykyisissä työtehtävissänikin. Nykyään kaikissa tuotantolaitoksissa automaatio on jollakin tavalla mukana, eli koulutus voi avata uusia uramahdollisuuksia esimerkiksi työtehtävien osalta. Varmasti näitä tehtäviä onkin tarjolla, kun tietää millainen tarve alueella on automaatiopuolen osaajista. Olen jutellut jonkun verran eri yrityksissä olevien alan ihmisten kanssa ja automaatiolle tuntuu olevan aika paljon tarvetta. Siihen kun ei ole aiemmin ollut koulutusta tarjolla Pohjois-Karjalassa.
Nykyään kaikissa tuotantolaitoksissa automaatio on jollakin tavalla mukana, eli koulutus voi avata uusia uramahdollisuuksia.
Iiro Saukkonen
Kuvaile tähän mennessä käytyjä opintojasi?
– Teen opintoja työn ohella ja siksi opinnot ovatkin työllistäneet todella paljon, mutta tarjolla on ollut hyvin mielenkiintoisia aiheita jo ensimmäisen puolen vuoden aikana. Välillä tekisi mieli ottaa kursseja ehkä jopa enemmänkin, että voisi syventyä paremmin johonkin aiheeseen, mutta toisaalta nyt on vain pakko mennä eteenpäin ja ottaa mahdollisesti myöhemmin lisäopintoja. Virtual Commissioning of Robot Systems –kurssilla rakennettiin legolinna teollisuusrobotilla. Se oli hauska ja hyvin erilainen kurssi, joka ei ollut niin teoriapainotteinen kuin muut. Käytössä oli Visual components, johon Solidworksilla mallinnettiin komponentit ja ohjausta tehtiin teollisuusrobottisolun omilla ohjelmistoilla ja ohjaimilla. Ensin rakentaminen mallinnettiin tietokoneella ja sitten rakennettiin oikeasti verraten simulaation ja todellisuuden vastaavuutta. Se oli varmasti mieleenpainuvin kursseista!
Mikä on parasta automaatiotekniikan opinnoissasi ja mitä oivalluksia olet saanut?
– Parasta opinnoissa on ylipäätään uuden oppiminen ja koulutuksessa on ollut monta mielenkiintoista aihetta. Yksittäistä asiaa on vaikeaa nimetä, mutta ehkä robotiikka voisi olla parasta tällä hetkellä. Aluksi ajattelin erikoistua datatieteeseen ja tekoälyyn, mutta nyt mielenkiinto on vaihtunut robotiikkaan. Olen suorittanut molempia sivuaineita rinnakkain ja on ollut vaikea valita, kumpiko niistä kiinnostaisi enemmän. Tarjontaa on ollut ehkä liiankin paljon ja tekisi mieli opiskella kaikkea, mutta ehkä tässä oppii priorisoimaan. Näin ollen parasta on varmaankin se vapaus opiskeluvalinnoista oman mielenkiinnon mukaan.
Mitkä ovat vinkkisi tekniikan jatko-opinnoista haaveileville?
– Omaa ajankäyttöä kannattaa opetella hallitsemaan. Valinnanvapaus tuo haasteita ja oma kalenteri pitää pystyä rakentamaan hyvin. Työn ohella opinnot varmasti venyvät ja jos ohjelman aikoo kahteen vuoteen suorittaa, niin kannattaa harkita opintovapaan hakemista. Ohjelmassa on paljon etätoteutuksia ja tenttimahdollisuuksiakin on tarjolla.
