Kokemuksia venäjän kielen opinnoista, Karoliina Keskitalo

– Moikka! Mun nimi on Karoliina Keskitalo ja olen kotoisin Etelä-Suomesta, Hämeenlinnan suunnilta. Opiskelen tällä hetkellä kuudennetta vuotta venäjän kieltä ja kulttuuria. 

– Olen aikanaan valmistunut ylioppilaaksi pienehköstä lukiosta, jossa meitä venäjän kielen lukijoita oli vain muutama ja olikin onni, että saimme käydä kursseja, vaikka osallistujia oli vain kaksi. Olen aina ollut kiinnostunut kielistä ja siitä syystä valitsinkin valinnaiseksi kieleksi venäjän kahdeksannella luokalla. Kieli oli minusta kaunis ja se vei mennessään, lopulta niin pitkälle kuin Joensuuhun asti.

Kuinka päädyit valitsemaan Itä-Suomen yliopiston ja venäjän kielen? 

– Minulla oli abivuonna ajatuksena pitää välivuosi ja miettiä rauhassa, mitä haluaisin opiskella, sillä en ollut ollenkaan varma, mitä se olisi. Johonkin piti kuitenkin hakea ja venäjän kieli oli kolkutellut ajatuksen tasolla jonkin aikaa. Päätin hakea sekä Itä-Suomen yliopistoon että Jyväskylän yliopistoon. Kävin molempien hakukohteiden valintakokeissa ja koin Joensuun heti omakseni, vaikka en ollut koskaan aikaisemmin käynyt kaupungissa. Itse valintakoe meni mielestäni huonosti ja olin aivan varma, että opiskelupaikka ei tällä kertaa aukene ja pidän suunnitellusti välivuoden. Juuri ennen juhannusta sain kuitenkin iloisen uutisen ja tiedon, että pääsin opiskelemaan. Suunnitelmat menivät siis kertaheitolla uusiksi. 

Mitä muita vaihtoehtoja harkitsit, ja miten teit lopullisen päätöksen? 

– Olen pienestä saakka haaveillut lähteväni lukemaan farmasiaa, mutta lukiossa venäjän kielet kurssit osuivat kemian kurssien kanssa päällekkäin. Jouduin siis tekemään valinnan, ja koska kemian kurssit alkoivat olla itselle suhteellisen haastavia, päädyin jatkamaan venäjän kielen opiskelua. Lopullinen päätös realisoitui vasta yhteishaun loppupuolella, kun jonnekin oli pakko hakea. Onneksi hain.

Mitä sivuaineita olet valinnut, ja miten ne täydentävät pääainettasi tai laajentavat osaamistasi?

– Kandidaatintutkinnossani minulla oli sivuaineena yhteiskuntapolitiikka sekä projektiosaamisen opintokokonaisuus. Minua on aina kiinnostanut yhteiskunnalliset ilmiöt ja politiikka ja yhteiskuntapolitiikka yhdisti nämä molemmat. Opinnot lisäsivät ymmärrystäni laajasti esimerkiksi maahanmuuttoon ja hoivapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä, ja tukivat myös pääaineeni opintoja.

– Projektiosaamisen valitsin sen yleishyödyllisyyden takia. Jo opintojen aikana olen päässyt totuttelemaan koko ajan projekti- ja hankeluontoisemman työelämän toimintaperiaatteisiin ja tässä sivuaine on ollut todella hyödyllinen. Siihen sisältyi muun muassa laskentatoimen, markkinoinnin, sähköisen julkaisemisen ja kokouskäytänteiden kursseja. 

– Maisterivaiheen sivuaineeni on valtakunnalliset Venäjän ja Itäisen Euroopan asiantuntijaopinnot (VIExpert) ja kokonaisuus on laajentanut opintojeni sisältöjä niin laajalla skaalalla, että siihen tarvitsisin erillisin sivun. 

Millaisia tavoitteita ja toiveita sinulla on opintojesi suhteen?

– Ensimmäinen tavoitteeni yliopisto-opintojeni alettua oli se, että oppisin venäjän kielen hyvin. Toivoin, että oppisin puhumaan ja kirjoittamaan sitä paremmin ja että hyötyisin siitä joskus tulevaisuudessa työelämässä. Nämä toiveet ovat täyttyneet. Kielitaitoni ei ole äidinkielisen puhujan tasolla tietenkään, mutta kehitys, jonka olen huomannut on merkittävä. Vieraiden kielten taito on varsinkin nykyään erittäin arvostettua työmarkkinoilla, joten olen luottavainen, että oppimani asiat aidosti hyödyttävät minua. 

– Tämänhetkinen tavoite on päästä työstämään gradututkielmaa kunnolla ja saada se valmiiksi. Toiveena on myös se, että uskallan rohkeasti jatkossakin valita juuri niitä opintoja ja tehtäviä, jotka minua kiinnostavat. 

Mitä on tähän mennessä ollut parasta opinnoissasi?

– Parasta opinnoissani ovat olleet ne hetket, kun olen huomannut oikeasti kehittyneeni. Oli kyseessä sitten kieli kokonaisuutena tai vaikka esitelmien pitäminen, niin se fiilis, kun asiat ovat oikeasti ottaneet kehitysaskelia eteenpäin, on hieno. Parasta on myös se, että olen löytänyt paljon samanhenkisiä ja samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä elämääni sekä omalta alaltani että laajasti muilta eri aloilta. 

Voitko jakaa jonkin erityisen hetken tai oivalluksen opinnoistasi?

– Yksi hetkistä on ollut se, kun on ymmärtänyt pitkän pohtimisen jälkeen, että hei kyllä tämä on se ala, jota oikeasti haluan opiskella. Vaikka alku tuntui vaikealta ja välivuosi jäi pitämättä, niin koen valitsemani opinnot tärkeiksi. Vaikka maailmanpoliittinen tilanne on vaikea ja Venäjä käy hirvittävää hyökkäyssotaansa Ukrainassa, venäjän kielen osaamisen tarve ei ole poistunut. Kun sota alkoi vuonna 2022, meitä venäjän kielen taitoisia opiskelijoita värvättiin tulkeiksi ja auttamaan Ukrainasta saapuneita. Meidän kielitaidollemme ja osaamisellemme on ihan aidosti tarvetta ja kysyntää. 

Mitä toiveita tai odotuksia sinulla on tulevaisuuden työelämästä ja urasta?

– Opiskelen niin sanotulla asiantuntijalinjalla, josta ei valmistu suoranaisesti mihinkään ammattiin. Unelmatöitä minulla on paljon, ja haluaisin erityisesti joskus lähteä ulkomaille töihin. Haluaisin mahdollisesti tehdä töitä maahanmuuttajien kanssa ja auttaa heidän kotoutumistaan. Näen niin paljon mahdollisuuksia, että on vaikea nimetä vain muutamaa vaihtoehtoa. Tutkintoni on humanistinen tutkinto, joka sisältää yleishyödyllisiä opintoja, joten en pidä ihmeellisenä, jos joskus teen töitä, jotka eivät suoranaisesti liity venäjän kieleen. Se olisi kuitenkin toiveissa, sillä kielitaidolla on paha tapa päästä katoamaan, jos sitä ei käytä. 

Mikä tekee Joensuusta ja kampuksesta erityisen opis­ke­lu­paik­ka­na?

– Olen kotiutunut Joensuuhun todella hyvin. Joensuussa on ihanan rauhallista, mutta toisaalta erittäin vilkasta varsinkin, kun opiskelijat ovat osana katukuvaa. Jo ensi käynnistä tiesin, että Joensuussa olisi kiva asua. Yhteisöllisyys ja yhteinen tekeminen korostuu hienosti ja tekee Joensuusta itselleni erityisen opiskelupaikan. En olisi voinut valita paremmin. 

– Meidät humanistit löytää aika helposti yleensä Agoran eli Humpan kahvilasta. Lisäksi meidän oma luokkatila Kirilka, jossa me venäjän kielen opiskelijat kokoonnumme, on itselle tärkeä sekä opiskelutilana että vapaa-ajan tilana. 

– Olen ollut melkein koko opiskeluaikani aktiivisesti mukana ainejärjestötoiminnassa, joten nostaisin sen myös itselleni tärkeäksi. Meillä on pieni, mutta ihana ainejärjestö Iskra ry, jonka kanssa järjestämme tapahtumia ja pidämme huolta opiskelijoidemme hyvinvoinnista. 

Onko vielä jotain, mitä haluaisit tuoda esille opis­ke­li­jae­lä­mäs­tä­si?

– Kehottaisin lähtemään rohkeasti mukaan sellaisiin juttuihin, jotka kiinnostavat. Olivat ne sitten ainejärjestötoiminta, työryhmätoiminta tai vaikuttaminen opiskelijoiden asioihin. Kaikista itseä kiinnostavista asioista on joskus jossain hyötyä. Itse olen mukana myös humanistisen osaston opiskelijatyöryhmässä, jossa olen päässyt suunnittelemaan ja toteuttamaan työelämätapahtumia ja haastatteluja. Nämä ovat opettaneet paljon asioita, joista olen jo hyötynyt useampaan kertaan. 

– Kannattaa lisäksi nauttia opiskeluajasta, ja olla armollinen itselleen. Joskus asiat ottavat enemmän aikaa kuin alun perin ajatteli ja se on ihan okei. 

Mitä neuvoja tai vinkkejä antaisit hakijoille, jotka harkitsevat venäjän kielen opintoja?

– Tähän sanoisin, että ole rohkea. Tällä hetkellä maailmantilanne on pelottava ja muutos on läsnä kaikilla aloilla. Voi olla vaikea tehdä valinta ja lähteä lukemaan alaa, joka on muuttunut niin paljon parissa vuodessa ja jonka tulevaisuudennäkymät ovat epävarmat, mutta jos on olemassa kiinnostus, niin se merkitsee joskus paljon enemmän kuin se, mitä muut sanovat.