Uudessa Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan hankkeessa tutkitaan vaihtovirtaan perustuvan sähköhoidon mahdollisuuksia aivoja rappeuttavien sairauksien hoidossa. Lisäksi selvitetään tautimekanismeja potilaiden soluista valmistetuissa hermosoluissa ja testataan uudenlaista diagnostiikkaa.
Itä-Suomen yliopistossa ja KYSissä alkavaan tutkimukseen kutsutaan KYSin neurologian poliklinikalta mukaan potilaita, joilla on jokin tiedonkäsittelyyn vaikuttava etenevä aivosairaus, kuten Alzheimerin tauti tai otsalohkodementia. Potilaille tehdään kallonulkoinen transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS), jossa varsin helposti ja kajoamattomasti pystytään arvioimaan eri hermovälittäjäainejärjestelmien toimintaa. Koska eri rappeumataudeissa vaurioituvat eri hermovälittäjäainejärjestelmät jo varhain, pyritään TMS osoittamaan herkäksi ja tarkaksi menetelmäksi näiden tautien erotusdiagnostiikkaan.
– Lisäksi TMS:llä voidaan mahdollisesti arvioida lääkkeiden tehoa ja toisaalta ennustaa sitä, millaisesta lääkehoidosta potilas voisi hyötyä, kuvaa hankkeen potilastutkimuksia johtava dosentti Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Voidaanko muistisairauksien taudinkulkuun tai oirekuvaan vaikuttaa sähköllä?
Osa tutkimukseen osallistuvista potilaista kutsutaan lisäksi hoidolliseen interventiotutkimukseen, jossa aivoihin johdetaan terveiden aivojen taajuudella oskilloivaa vaihtovirtaa. Tällä on osoitettu eläinkokeissa olevan vaikutusta taudin kulkuun ja hiljattain sen osoitettiin ainakin lyhytaikaisesti parantavan myös varhaista Alzheimerin tautia sairastavien muistitoimintoja. Nyt alkavassa hankkeessa tarkastellaan sitä, voiko peräkkäisinä päivinä toistettu sähköhoito lisätä tehoa tai saada aikaan pitkäkestoisemman vasteen. Lisäksi selvitetään, voidaanko menetelmällä vaikuttaa myös muihin muistisairauksiin kuin Alzheimerin tautiin.
Potilasperäinen aivosolukko laboratoriossa auttaa tautimekanismien selvittelyssä
Potilaiden iholta otetaan tutkimuksessa pieni näytepala. Laboratorio-olosuhteissa ihon soluista johdetaan monikykyisiä kantasoluja ja edelleen erilaistetaan niitä hermosoluiksi. Hermosolut muodostavat maljalle verkoston, jonka toiminta muistuttaa aivojen toimintaa. Potilaiden aivoissa tapahtuvia hermovälittäjäainejärjestelmien muutoksia voidaan näin selvittää myös laboratoriossa.
– Tällaisessa potilasperäisessä hermosoluviljelmässä pystytään tutkimaan tautimekanismeja ja muutoksia hermosoluissa samanaikaisesti kun potilas osallistuu tutkimuksiin sairaalassa. Tämä asetelma tuo ainutlaatuisia ja arvokkaita lisämahdollisuuksia sekä perustutkimukseen laboratoriossa että potilastutkimukseen sairaalassa. Kantasolututkimuksen keinoin on mahdollista lisäksi tunnistaa lääkehoidon kohteita potilaan yksilölliseen perimään liittyvään taudin muotoon, kertoo dosentti, tutkimusjohtaja Annakaisa Haapasalo Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimushanketta rahoittavat EU ja Suomen Akatemia JPND-ohjelmasta, Sigrid Juseliuksen säätiö ja Suomen Lääketieteen säätiö.
Lue myös: Gammataajuinen vaihtovirta palautti hetkellisesti Alzheimer-potilaiden muistin
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja, dosentti Eino Solje, eino.solje (a) uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/eino.solje/
Tutkimusjohtaja, dosentti Annakaisa Haapasalo, annakaisa.haapasalo (a) uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/annakaisa.haapasalo/
Tutkimusryhmät kuuluvat Itä-Suomen yliopiston monialaiseen Neurotieteiden tutkimusyhteisöön (NEURO RC). NEURO RC tuottaa uutta tietoa hermoston rappeumasairauksien ja epilepsian taustalla olevista tautikohtaisista ja yhteisistä molekyylimekanismeista. Tutkimusryhmissä tutkitaan uusia biomarkkereita ja kehitetään terapeuttisia lähestymistapoja sairauksien ehkäisyyn ja parantamiseen. NEURO RC koostuu 17 tutkimusryhmästä. Tutkimusyhteisö yhdistää biologiset neurotieteet datatieteisiin, neuroinnovaatioihin ja neuroetiikkaan. Lue lisää ja keskustele tutkijoidemme kanssa:
Tutkimusyhteisön sivut: https://www.uef.fi/fi/tutkimusyhteiso/neurotieteet
Twitter: https://twitter.com/UEFneuroscience
