– Perustutkimuksessa tehtyjen löydösten jalkauttamista potilastyöhön pitää nopeuttaa, totesi Neurotieteiden tutkimusyhteisön johtaja, professori Mikko Hiltunen Aivotutkimusyksikkö 2.0 -hankkeen aloitusseminaarissa Kuopiossa.
Aivoterveyden innovaatioiden tehokas kaupallistaminen vaatii puolestaan nykyistä joustavampaa yhteistyötä yliopiston, kliinisten toimijoiden ja yritysten välillä. – Näihin tarpeisiin aiomme tuottaa konkreettisia ratkaisuja, hankkeen johtajana toimiva Hiltunen kertoi.
Maaliskuussa alkaneessa kaksivuotisessa EAKR-hankkeessa luodaan Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen sekä alueen terveysalan yritysten yhteistyönä aivoterveyden kliinisten tutkimusten toimintamalli, joka on hyödynnettävissä muillakin tieteenaloilla.
Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikkö on lääkeyritysten ja akateemisten tutkimuskonsortioiden jo ennestään arvostama kliinisten tutkimusten kumppani ja palveluntarjoaja. – Nyt toiminnalle rakennetaan kuitenkin päivitetty, kokonaisvaltainen tulokulma vastaamaan lääketutkimuskentän kehitystä ja tarpeita, Hiltunen sanoi.
Uusia toimintatapoja testataan yrityslähtöisissä piloteissa: Blueprint Geneticsin kanssa genetiikka-, Roche Diagnosticsin kanssa biomarkkeri- ja Orionin kanssa kuvantamisyhteistyössä.
– Yhtenä toimenpiteenä haetaan mallia PPI-toiminnalle eli potilaiden osallistamiselle tutkimukseen paitsi kohteina, myös suunnittelemassa tutkimusta ja keskustelemassa tuloksista. Tämä on usein jo rahoittajien vaatimus, ja valmista mallia voitaisiin tarjota myös palveluna yhteistyökumppaneille.
Kliininen tutkimus integroitava hoitoketjuun
Professori Reetta Kälviäinen visioi esityksessään tulevaisuuden aivoterveyspolkua ennaltaehkäisystä hoitoon. – Ennen ehkä keskityttiin enemmän aivosairauksiin, mutta nykyään keskiössä on aivoterveyden vaaliminen ja sitä kautta myös sairauksien ehkäisy.
Aivosairauksien tehokkaampi ehkäisy, hoito ja tutkimus edellyttää Kälviäisen mukaan kliinisen tutkimuksen integroimista mukaan hoitoketjuun. – Alkuvaiheen tutkimukset ja diagnoosi sairaalassa, näytteet biopankkiin ja sen jälkeen kutsu Aivotutkimusyksikköön kliinisiin tutkimuksiin, seurantaan ja kotimonitorointiin. Joustavuutta toisi, jos tutkimusyksikkö voisi samalla tarjota potilaille pienimuotoisesti muutakin terveydenhuoltoa, vaikkapa määrätä allergialääkkeet.
– Kansallisen neurokeskuksen koordinoimassa e-FINGERS-hankkeessa puolestaan yhdistämme toimivaksi osoitettuun muistisairauksien ehkäisymalliin yritysten kehittämää teknologiaa, joka helpottaa riskissä olevien seulontaa ja yksilöllisempiä ehkäisytoimia. Digitaalisilla työkaluilla tavoitetaan niitäkin, jotka eivät halua tulla vastaanotoille.
Perustutkijoiden ja kliinikkojen tiivis yhteistyö edistää lääkekehitystä
– Aivosairauksiin ei voida kehittää uusia hoitoja ilman meidän perustutkijoiden työtä solu- ja molekyylitason tautimekanismien selvittämiseksi. Tiivis yhteistyö potilaiden parissa työskentelevien kliinisten tutkijoiden kanssa on kuitenkin olennaista tulosten hyödyntämiseksi tehokkaasti diagnoosi- ja hoitomenetelmiksi, sanoi professori Annakaisa Haapasalo.
Hän kertoi esimerkkejä oman tutkimusryhmänsä translationaalisesta tutkimuksesta, jonka kohteena ovat varhain puhkeavien aivorappeumasairauksien tautimekanismit ja biomarkkerit. – Kuopion ja Oulun yliopistollisista sairaaloista saamme tutkimuksiin potilaita, joilta saatuja näytteitä tutkimme laboratoriossa. Esimerkiksi ihon sidekudossoluviljelmistä voimme tuottaa iPSC-teknologialla potilasperäisiä aivosoluja.
Ryhmä on osoittanut, että otsalohkodementiaa sairastavilla todettuja tautimuutoksia, kuten immuunijärjestelmän muutoksia ja synapsihäiriöitä, sekä eroja tautia aiheuttavan geenimutaation kantajien ja ei-kantajien välillä voidaan nähdä myös potilasperäisissä mikroglia- tai hermosoluissa. – Potilasperäisiä solumalleja voidaankin hyödyntää uusien biomarkkerien ja lääkkeiden kehitystyössä ja testaamisessa.
Yritykset haluavat vastinetta rahoilleen
Terveystalousalan asiantuntijayritys ESiOR Oy:n toimitusjohtaja ja Kuopio Health -osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Erkki Soini kyseli muutamalta aivoterveyden innovaatioita kaupallistavalta yritykseltä toiveita yhteistyölle yliopiston ja hyvinvointialueen kanssa. – Kaikki kaipaavat uusia avauksia yhteistyöhön.
Yhteistyötä pidetään jopa edellytyksenä menestykselle. – Liikevaihto on kuitenkin olennaista varsinkin startupeille. Projekteissa on hyvä sopia, mitä yrityksen investoimalla rahalla tehdään ja mitä yritys saa, joskus jopa erottaa yritykselle syntyvä muista tutkimustavoitteista.
Soinin mukaan yritykset toivovat selkeää viestintää siitä, millaisille innovaatioille on tarvetta, ja sujuvaa research-to-business -polkua. – Kuopio Healthissä onkin yhdessä jäsenten kanssa pohdittu esimerkiksi alustaratkaisua, joka helpottaisi tarpeiden ja tarjonnan kohtaamista.
– Yritykset tarvitsevat tietoa teknologiansa kliinisestä suorituskyvystä hoitokokeissa ja tosielämässä sekä tukea markkinoille pääsyssä. Siinä Kansallinen Lääkekehityskeskus voi jatkossa olla hyvä yhteistyötaho.
Elinkeinoelämällä ja yritysyhteistyöllä on Itä-Suomen yliopiston vaikuttavuusjohtajan Minna Hendolinin mukaan olennainen merkitys yliopiston vaikuttavuudelle. – Pohjana on vankka tiede, mutta yrityksiä tarvitaan viemään sen tulokset hyödyksi ihmisten arkeen.
Aivotutkimusyksikkö 2.0 -hankkeella onkin hänen mukaansa hyvät mahdollisuudet vaikuttavuuden katalysaattoriksi alueellisesti, mutta laajemminkin toimintamallien skaalautuessa kansalliselle tasolle ja herättäessä toivottavasti myös globaalien yritysten kiinnostuksen.
Hajautettu tutkimus voisi olla kilpailuvaltti
Pohjois-Savon Muisti ry:n toiminnanjohtaja Eija Rytkönen toi seminaarin paneelikeskusteluun muistisairaiden näkökulmaa. – Muistisairauksiin liittyy edelleen stigmaa ja ihmiset voivat vältellä tutkimuksiin hakeutumista diagnoosin pelossa. Tätä asennetta pitäisi saada muutettua.
– Ihmiset haluaisivat myös vaikuttaa omaan hoitopolkuunsa. Nyt palveluja tarjotaan ota tai jätä -periaatteella ja vasta sairauden edettyä tiettyyn vaiheeseen, vaikka varhaisen tuen hyödyt tiedetään.
Epätasa-arvoisuus lääketutkimuksiin pääsyssä herätti keskustelua. Esimerkiksi harvaan asutuilta alueilta tutkimuksissa käyminen voi olla vaikeaa, joten voisiko tutkimusta tehdä siellä, missä potilaat asuvat? – Tässä olisi hyvä paikka lähteä rakentamaan mallia hajautetuille, kansalliset normit täyttäville kliinisille tutkimuksille. Yrityksilläkin on kiinnostusta hajautettuihin tutkimuksiin, Aivotutkimusyksikön johtaja Eino Solje totesi.
Rokote Laboratories Finlandin toimitusjohtaja Tuija Keinosen mukaan hajautetusta tutkimuksesta voisi tulla Suomen kansainvälinen kilpailuvaltti ainutlaatuisten terveydenhuollon rekisterien ja biopankkien ohella. –Voisimme kilpailla myös sujuvilla prosesseilla, sillä aika on rahaa. Jokin oma vahvuus pienellä maalla pitää olla.
Professori Mikko Hiltusen mukaan tällainen vahvuus ovat mittavat tutkimuskohortit ja etenkin niiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen. – Tutkimusten osallistujat alkavat saavuttaa iän, jossa esimerkiksi oheissairaudet alkavat näkyä, ja tutkimusta kannattaa laajentaa ensisijaisesta fokusalueesta myös niihin.
Hankeasiantuntijana Aivotutkimusyksikkö 2.0 -hankkeessa toimiva Mari Tikkanen kannusti yrityksiä kyselemään rohkeasti yhteistyömahdollisuuksista. – Aina ei tarvitse edes olla juuri aivoterveyteen liittyvää tuotetta, vaan vaikkapa menetelmä tai palvelumuotoilu, jonka avulla voisi edistää ja hyödyttää jotain kliinisen tutkimuksen prosessia.
Yliopiston Kliinisen tutkimuskeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan, professori Ville Leinosen mukaan Aivotutkimusyksikkö 2.0 -hanke täydentää vastikään alkanutta Health Hub -hanketta. Kliininen tutkimuskeskus ja hyvinvointialueen Kliinisen tutkimuksen keskus rakentavat siinä uutta yhteistyömallia kliinisen tutkimuksen edellytysten ja tason nostamiseksi alueella.
Tilaisuuden moderoivat NGH Finlandin Susanna Martikainen ja Monika Seppänen.
UEF Aivotutkimusyksikkö 2.0 -hanketta (1.3.2023-28.2.2025) rahoittaa Pohjois-Savon liitto, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027).
