Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kirurgit leikkaussalissa.

Leikkauksen jälkeisen kivun hoito tramadoli-parasetamolilla ei altista kaula- ja lannerankaleikattuja opioidiriippuvuudelle

Huoli leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon käytetyn opioidilääkityksen aiheuttamasta riippuvuudesta osoittautui turhaksi tuoreessa tutkimuksessa. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimukseen osallistui kaula- ja lannerankaleikkaukseen vuosina 2019–2021 tulleita potilaita.

Potilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai leikkauksen jälkeiseen kipuun viiden päivän ajan opioidilääkkeisiin kuuluvaa tramadoli-parasetamolia ja toinen lumelääkettä. Lisäkipulääkkeenä oli kaikilla tulehduskipulääke ibuprofeeni. 

Opioidit ovat vahvoja kipulääkkeitä, joiden käyttöön leikkauksenjälkeisen kivun hoidossa on liittynyt huolta riippuvuusriskistä. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset olivat päinvastaisia. Ennen leikkausta opioidikipulääke oli käytössä lumeryhmässä 25 prosentilla ja tramadoli-parasetamoliryhmässä 30 prosentilla. Vuoden kuluttua leikkauksesta opioidikipulääkettä tarvitsi lumeryhmästä 9 prosenttia , mutta tramadoli-parasetamoliryhmästä enää 5 prosenttia. Myös niiden potilaiden osuus, joilla kiputilanne oli hankalampi vuosi leikkauksen jälkeen kuin ennen leikkausta, oli puolet pienempi tramadoli-parasetamoliryhmässä, 10 prosenttia, kuin lumeryhmässä, jossa osuus oli 22 prosenttia.

Lisäksi tutkimus osoitti suuren osan potilaista hyötyvän kaula- ja lannerankaleikkauksesta, kun mittareina käytettiin kivun aiheuttamaa haittaa ja elämäntyytyväisyyttä. Tähän myötävaikutti huolellinen potilasvalinta. Kivun aiheuttama haitta asteikolla 0–10 oli ennen leikkausta keskimäärin 4,2 ja vuosi leikkauksen jälkeen 1,4. Ennen leikkausta 33 prosenttia potilaista koki kivusta merkittävää haittaa, vuosi leikkauksen jälkeen enää 16 prosenttia. Ennen leikkausta neljä prosenttia ja vuosi leikkauksen jälkeen 37 prosenttia potilaista oli hyvin tyytyväisiä elämään. Hyvin tyytymättömiä elämään oli ennen leikkaushoitoa 23 prosenttia ja vuoden kuluttua alle 10 prosenttia potilasta.

Tutkimus antoi myös viitettä, että leikkausta edeltävä ahdistus, masennus ja heikompi resilienssi ovat yhteydessä alentuneeseen elämäntyytyväisyyteen 12 kuukautta leikkauksen jälkeen. Resilienssillä tarkoitetaan sopeutumis- ja joustavuuskykyä muutoksissa ja vastoinkäymisissä. Tutkimuksen perusteella ahdistus, masennus ja heikompi resilienssi ovat yhteydessä siihen, miten kipu vaikuttaa arkeen 12 kuukautta leikkauksen jälkeen.

– Kokonaisuutena näyttäisi, että tramadoli-parasetamoli yhdessä tulehduskipulääkkeen kanssa vähentää jälkikipuja vuosi leikkauksen jälkeen ja helpottaa leikkauksen jälkeen opioidista luopumista. Suomessa riski selkärankaleikkauspotilaan leikkauksen jälkeiseen opioidiriippuvuuteen on pieni, joten opioidia kannattaa käyttää akuutin leikkauksen jälkeisen kivun hoitoon, kun odotettavissa on kohtalaisen kovaa tai kovaa kipua, toteaa professori Merja Kokki.

– Ahdistus- ja masennusoireet ja potilaan resilienssi tulee kartoittaa ennen selkäleikkausta, ja jos näissä havaitaan poikkeavaa, niiden hoito tulee aloittaa ennen leikkaushoitoon etenemistä.

Tutkimus tehtiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa osana lääketieteen lisensiaatti Emma Lappalaisen väitöskirjatyötä. Tutkimus oli satunnaistettu, kaksoissokkoutettu koe, jossa elektiiviseen neurokirurgiseen kaula- tai lannerankaleikkaukseen tulevista potilaista 61 sai arvan perusteella leikkauksen jälkeiseen kipuun viiden päivän ajan tramadoli-parasetamolia 37,5/325 mg kaksi tablettia aamuin illoin ja 59 potilasta lumevalmistetta. Lisäkipulääkkeenä kaikille potilaille oli käytössä tulehduskipulääke, ibuprofeeni. Potilailta seurattiin kyselyillä kipua, kivun vaikutusta elämään, mielialaa ja resilienssiä ennen leikkausta sekä 1 kk ja 12 kk leikkauksen jälkeen. 

Artikkeli: Lappalainen, E.; Huttunen, J.; Kokki, H.; Toroi, P.; Kokki, M. Do Psychological Factors Affect Life Satisfaction and Pain Interference in Spine Surgery Patients? A 12-Month Follow-Up Study. J. Clin. Med. 2024, 13, 7007. https://doi.org/10.3390/jcm13237007 

Lisätietoja: 

Professori Merja Kokki merja.kokki@pshyvinvointialue.fi, p.044 7174764

Lääketieteen lisensiaatti Emma Lappalainen, p. 040 183 8655