Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa ja aiheuttaa eniten työikäisten naisten syöpäkuolemia maailmanlaajuisesti. Suomessa diagnosoidaan yli 5000 uutta rintasyöpätapausta vuosittain ja esiintyvyys kasvaa jatkuvasti. Rintasyövän ennuste on parantunut varhaisemman toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen myötä. Rintasyöpä on monimuotoinen tauti ja usein monipesäkkeinen, joten diagnostiikka ja paikallisen levinneisyyden selvittely ennen leikkausta ovat keskeisiä syövän täydellisen poiston varmistamiseksi ja uusintaleikkausten vähentämiseksi. Palvelujärjestelmässä on käytössä osin päällekkäisiä kuvantamistutkimuksia, joiden kokonaisteho vaatii kehittyvässä ympäristössä jatkuvaa arviointia. Rintarauhastiehyeen varjoainekuvauksen eli galaktografian ja rintojen magneettikuvauksen merkitys ongelmien ratkaisussa on muuttunut. Lisäksi luokittelujärjestelmät diagnostiikassa ovat vielä puutteelliset ja tavoitteena oli parantaa diagnostiikkaa luomalla uusia luokittelujärjestelmiä ja samalla arvioida niiden tarkkuutta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? Miten tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Ensimmäisen osatyön tulokset osoittivat, että nännin poikkeava erite viittaa harvoin pahanlaatuisiin muutoksiin, mikäli kliininen tutkimus, mammografia, ultraääni ja galaktografia ovat negatiivisia. Potilaita voidaan silloin turvallisesti seurata. Kansainväliset suositukset puoltavat nykyään MRI:n käyttöä rutiinisti, mikäli mammografia- ja ultraäänitutkimukset jäävät negatiivisiksi. Analyysimme kuitenkin osoitti, ettei magneettikuvaus näille potilaille ole perusteltua eikä kustannustehokasta. Galaktografia on edelleen käytännöllinen, arvokas ja kustannustehokas tutkimusmenetelmä osaavissa käsissä.
Toisen osatyön tulokset osoittivat, että uudella monimuuttuja-luokittelujärjestelmällä (MCS) voidaan arvioida oikein pahanlaatuisuuden riskiä ja erilaisten löydösten positiivinen ennustearvo oli lähes yhteneväinen BI-RADS® -suositusten kanssa. Luokittelujärjestelmä on integroitu KYSin rintasyövän diagnostiikkapolkuun.
Kolmannen osatyön tulokset magneettikuvauksen löydösten eri luokittelutavoista osoittivat, että Kaiserin luokittelujärjestelmällä saavutetaan korkea diagnostinen tarkkuus ja erinomainen toistettavuus. MCS-järjestelmällä saavutettiin täydellinen sensitiivisyys, mutta alhainen spesifisyys. Vaikka Kaiserin luokittelujärjestelmällä oli hieman pienempi sensitiivisyys, spesifisyys oli 3–4 kertaa suurempi kuin MCS-järjestelmällä. Kaiserin luokittelujärjestelmä voi siis huomattavasti vähentää biopsiatarvetta lisäämällä oikeiden negatiivisten löydösten määrää.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksessamme arvioitiin retrospektiivisesti kaikki Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2011–2015 tehdyt rintojen magneettitutkimukset ja vuosina 2006–2014 tehdyt galaktografiat. Magneettilöydökset luokiteltiin BI-RADS® -luokituksen mukaan ja galaktografialöydökset GICS-luokittelun mukaan.
Lääketieteen lisensiaatti Aleksandr Istominin väitöskirja Classifications of radiological findings and management approaches in galactography and breast MRI (Galaktografiaan ja rintojen magneettikuvaukseen liittyvien kuvantamislöydösten luokittelu ja vaikutukset hoitoprosessiin) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Irina Rinta-Kiikka Tampereen yliopistosta ja kustoksena dosentti Mazen Sudah Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
