Neurokirurgian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni käsittelee vuosina 2005–2019 Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) neurotehohoitoon joutuneiden vakavaa aneurysmaattista subaraknoidaalivuotoa (aSAV) sairastaneiden potilaiden yksilöllisiä aikajanoja, aivojen sarjakuvanteita sekä pitkäaikaisennustetta.
Vakavaa aSAV-tautia sairastavat potilaat ovat vähän tutkittu ryhmä, vaikka kyseessä on hengenvaarallinen sairaus, johon liittyy korkea kuolleisuus ja usein merkittävä pitkäaikainen toimintakyvyn heikkeneminen. Aiemmassa kirjallisuudessa aSAV-potilaiden yksilöllisiä hoitoketjuja ei ole juurikaan kuvattu aikajanoina tai aivojen sarjakuvannepaneeleina.
Yksilöllistetty lääketiede on keskeinen suuntaus nykylääketieteessä, ja se edellyttää ymmärrystä sairauden etenemisestä yksilötasolla. Tämä tutkimus tuottaa potilaiden yksilöllisten hoitopolkujen havainnollistamiseen ja vertailuun välineitä, jotka tukevat kliinistä päätöksentekoa, ohjaavat potilasseurantaa sekä edistävät laaduntarkkailua ja kustannusten hallintaa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä tarkasteltiin 120 huonokuntoisen aSAV-potilaan pitkäaikaisennustetta. Keskeinen havainto oli, että potilaan huono kliininen tila sairaalaan tullessa ei ennusta luotettavasti pitkäaikaista toipumista. Suurin osa akuuttivaiheesta eloonjääneistä toipui kohtalaisesti tai hyvin, mikä puoltaa aktiivista neurotehohoitoa kaikille potilaille. Lisäksi havaittiin, että intraserebraalinen verenvuoto (ICH) ja erityisesti sen tilavuus ovat yhteydessä pitkäaikaiseen toipumiseen, mitä havainnollistettiin 120 potilaan aivokuvannepaneelilla.
Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin 45 dekompressiivisen kraniektomian läpikäyneen potilaan yksilöllisiä aikajanoja ja aivojen sarjakuvannepaneeleja. Havaittiin, että ne mahdollistavat hoidon läpinäkyvän seurannan ja laadunarvioinnin neurohoidossa.
Kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin 54 potilasta, joilla oli revennyt keskimmäisen aivovaltimobifurkaation aneurysma, ja joille tehtiin aneurysmaattisen ICH:n evakuaatio aneurysman klipsauksen yhteydessä. Keskeinen havainto oli, että aivojen sarjakuvannepaneelit mahdollistavat potilaiden yksilöllisten hoitoketjujen, aivovaurioiden kehittymisen ja aivokudoksen toipumisen arvioinnin. Lisäksi havaittiin, että saapumisvaiheen ICH:n tilavuus ja hoidon viive olivat yhteydessä uusintavuotoihin ja kuolleisuuteen.
Tutkimuksen keskeinen uutuus on yksilöllisten aikajana- ja kuvantamispaneelien käyttö hoitoketjujen kuvaamisessa ja vertailussa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Potilaiden yksilöllisiä aikajanoja ja aivojen sarjakuvannepaneeleja voidaan hyödyntää aSAV-potilaiden lisäksi myös muissa akuutteja aivovaurioita sairastavissa potilasryhmissä. Näiden menetelmien integroiminen osaksi päivittäistä kliinistä käytäntöä tukee päätöksentekoa niin akuutissa kuin elektiivisessä yksilöllistetyssä hoidossa. Lähestymistavan odotetaan parantavan akuuttihoitoa, mahdollistavan komplikaatioiden varhaisen tunnistamisen, ohjaavan yksilöllisiä kuntoutusstrategioita sekä tukevan laadunvalvontaa hoidon oikea-aikaisuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi se tukee kustannusvaikuttavuuden arviointia.
Pitkällä aikavälillä yksilölliset aikajanat ja sarjakuvannepaneelit edistävät yksilöllistettyä lääketiedettä tarjoamalla keinoja seurata ja ennustaa potilaiden sairaudentilaa yksilötasolla. Tämä hyödyttää sekä potilaita, terveydenhuollon ammattilaisia että koko terveydenhuoltojärjestelmää parantamalla kliinistä päätöksentekoa ja hoidon vaikuttavuutta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimus on toteutettu osana KYSin neurokirurgian klinikan Intracranial Aneurysm -tutkimusryhmää (www.kuopioneurosurgery.fi). Kaikissa kolmessa osatutkimuksessa hyödynnettiin KYSin neurokirurgian klinikan ylläpitämää aneurysmatietokantaa, joka sisältää kaikki KYSissä hoidetut aneurysmapotilaat vuodesta 1980 lähtien. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin useita kansallisia rekistereitä, jotka sisälsivät tietoa muun muassa potilaiden reseptilääkkeiden ostoista, sairaaladiagnooseista ja kuolinsyistä. Nämä tiedot yhdistettiin tutkimusaineistoon henkilötunnusten avulla.
Tutkimuspotilaiden yksilölliset aikajanat laadittiin retrospektiiviseen asiakirjatutkimukseen perustuvana käsityönä. Lisäksi aivojen sarjakuvannepaneelit koottiin käsin Itä-Suomen yhteistyöalueen radiologisesta kuvantamisjärjestelmästä. Tulevaisuudessa tämä työ voitaisiin automatisoida osaksi potilastietojärjestelmiä, jolloin kyseinen tieto integroituisi päivittäiseen kliiniseen työhön.
Lääketieteen lisensiaatti Anniina Hytösen väitöskirja Severe aneurysmal subarachnoid hemorrhage in Eastern Finland – Patients’ individual timelines and serial brain imaging with long-term outcome (Vakava aneurysmaattinen subaraknoidaalivuoto itäsuomalaisessa väestössä – Potilaiden yksilölliset aikajanat, aivojen sarjakuvanteet ja pitkäaikaisennuste) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Miikka Korja Helsingin yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena dosentti Olli-Pekka Kämäräinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Lisätietoja:
LL Anniina Hytönen, [email protected]
