Neurologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
MS-tauti on yleisin nuoren aikuisen neurologinen pitkäaikaissairaus, jonka taudinkulku ja sairauden haitta-aste on vaihteleva. Suomessa MS-potilaita on noin 12 000. Osa potilaista pärjää jopa vuosikymmeniä ilman liikuntakykyä heikentävää taudin haittaa. Tästä tautimuodosta on käytetty nimitystä benigni tai hyvänlaatuinen MS-tauti Osalla potilaista sairaus alkaa aggressiivisesti ja nopeasti etenevin oirein. Tällä hetkellä kliinisessä käytössä ei vielä ole validoituja biomarkkereita taudin kulun ennustamiseen sen varhaisessa vaiheessa. Viime vuosikymmeninä MS-taudin lääkehoito on kehittynyt voimakkaasti, ja käytännön potilastyössä tarvitaan välineitä lääkehoidon yhä yksilöllisempään suunnitteluun.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää benignin ja hyvin lieväoireisen aaltomaisen MS-taudin tautiaktiivisuutta ja neurodegeneraation eli hermoston rappeutumisen astetta käyttäen uusia verestä mitattavia merkkiaineita, GFAP-proteiinia ja neurofilamenttia (NfL), sekä uusia automatisoituja aivojen magneettikuvantamisen (MRI) menetelmiä.
Ensimmäisessä osatyössä seerumin GFAP-tasot olivat koholla lieväoireista tautimuotoa sairastavilla, mikä viittaa aktiiviseen neurodegeneraatioon. Lisäksi GFAP-tasot olivat korkeammat niillä benigniä tautia sairastavilla potilailla, jotka eivät olleet käyttäneet taudinkulkuun vaikuttavaa immunomodulatorista lääkitystä. Seerumin NfL-tasoissa ei ollut eroa lievää ja aggressiivista tautia sairastavien potilaiden välillä eikä verrattuna terveisiin verrokkeihin.
Automatisoitua cNeuro®-työkalua käytettiin aivojen MRI-kuvien analysoinnissa retrospektiivisessä aineistossa toisessa osatyössä näissä kahdessa eri MS-potilasryhmässä sekä kolmannessa osatyössä benignissä MS-taudissa ja terveillä verrokeilla. Talamuksen tilavuus oli vahvin erotteleva aivojen harmaan alueen mittari benignin ja aggressiivisen MS-tautiryhmän välillä. Ilman MS-taudin lääkitystä olleilla potilailla todettiin benignissä ryhmässä laajempi aivojen valkean aineen leesiokuorma, mikä viittaa hiljaiseen tulehdusaktiviteettiin.
Aivokurkiaisen mitoista määritettiin corpus callosum-indeksi (CCI), joka korreloi kokoaivotilavuuteen. CCI voisikin olla helposti määritettävä aivoatrofian mittari. Tämä tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa raportoitiin CCI-mitat benignissä MS-taudissa. CCI-mitan lisäksi cNeuro®-työkaluun kehitettiin corpus callosum area -mitta (CCA). CCI ja CCA korreloivat kokoaivotilavuuteen MS-taudissa mutta ei terveillä, mikä viittaa siihen, että aivokurkiaisen atrofia on erityisesti MS-taudille ominainen prosessi.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että termiä ”hyvänlaatuinen” MS-tauti ei tulisi käyttää, vaikka oirekuva olisikin lievä – näilläkin potilailla todetaan edenneen taudin merkkinä koholla oleva GFAP-taso ja aivokudoksen atrofiaa MRI-kuvissa. Taudinkulkuun vaikuttavan lääkityksen aloittaminen kannattaa, vaikka taudinkuva näyttäisikin lievältä. Automatisoidut kuvantamistyökalut ovat jo valmiita kliiniseen käyttöön aivoatrofian mittaamiseksi. MRI-kuvantamisen löydökset ja seerumibiomarkkerit yhdistettynä kliinisiin mittareihin antavat tulevaisuudessa mahdollisuuden yhä yksilöllisempään MS-taudin lääkehoitoon.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstyön potilasaineisto kerättiin Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Mikkelin keskussairaalan neurologian poliklinikoista. Benignin MS-taudin määritelmänä käytettiin vähintään 10 vuoden sairastamishistoriaa ja motorisesti lievää oirekuvaa. Aggressiivisen taudinkulun määritelmää käytettiin potilaista, joilla oli sairauden alkuvaiheessa ollut vaikeita oirejaksoja ja MRI-kuvissa merkittävää tautiaktiivisuutta, ja jotka olivat käyttäneet erittäin tehokasta fingolimodi- tai natalitsumabilääkitystä.
Lääketieteen lisensiaatti Marja Niirasen väitöskirja Benign multiple sclerosis, aspects of neurodegeneration with soluble biomarkers and MRI imaging (Benigni MS-tauti, näkökulmia neurodegeneraatioon liukoisten biomarkkereiden ja MRI-kuvantamisen keinoin) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sari Atula Helsingin yliopistosta ja HUSista ja kustoksena professori Anne Portaankorva (ent. Remes) Helsingin yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Marja Niiranen, marja.niiranen(a)pshyvinvointialue.fi
