Mikä on enimmäissumma, jonka päätöksentekijä on valmis maksamaan kansalaisen yhdestä terveestä lisäelinvuodesta? Asian selvittäminen aloitetaan Itä-Suomen yliopistossa tulevana syksynä. Samalla arvioidaan, onko kynnysarvolla sijaa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ja onko siitä yhdeksi periaatteeksi priorisointiin.
Lääkkeiden markkinoille pääsyä edeltää taloudellinen arviointi. Tällä hetkellä suomalaisesta järjestelmästä kuitenkin puuttuu kriteerit, jolla arvioinnin tulosta tulkitaan. Muun muassa Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa ongelma on lähestytty hyödyntämällä kynnysarvoja, joiden perusteena ja yksikkönä on yksi terveenä eletty lisäelinvuosi (quality adjusted life-year, QALY).
– Taloudellinen arviointi perustuu aina vähintään kahden vaihtoehdon vertailuun. Jos vaikuttavampi vaihtoehto on myös kustannuksiltaan korkeampi, päätöksentekijä joutuu miettimään, onko valmis maksamaan lisäkustannukset lisäterveyshyödystä. Jos kynnysarvo on otettu käyttöön, siitä tulee johtopäätössääntö siitä, kumpi tulkitaan kustannusvaikuttavaksi, terveystaloustieteilijä ja tutkimusjohtaja Eila Kankanpää kertoo.
Kankaanpää johtaa Itä-Suomen yliopistossa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa PROSHADE-hanketta. Hanke aloittaa syksyn aikana suomalaisen terveydenhuollon kynnysarvoon liittyvän selvityksen ja samalla tutkitaan, voisiko kynnysarvo toimia yhtenä periaatteena päätettäessä terveydenhuollon priorisoinnin perusteista.
– Tarkoituksemme ei ole pelkästään laskea kynnysarvo, vaan arvioida myös, että onko se ylipäätään hyvä väline suomalaiseen järjestelmään, hanketta johtava Kankaanpää kertoo.
Käytännön hyötyä kynnysarvon laskemisesta on erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hintalautakunnalle (Hila) ja valtionneuvoston asettamalle Palveluvalikoimaneuvostolle (PALKO), jotka antavat suosituksia markkinoille valittavista lääkkeistä ja hoidoista. Kynnysarvoa voidaan ajatella myös hintakattona, joten lopulta sen käytön voidaan ajatella vaikuttavan myös terveydenhuollon resurssien viisaaseen käyttöön.
Ensisijaisesti kynnysarvo on siis taloudellisen arvioinnin väline ja käsite, mutta sen käyttöönotto ja suuruusluokka on lopulta eettinen ja poliittinen päätös.
– Meidän tarkoituksenamme on lähinnä tehdä laskentaharjoituksia sille, että minkälaisista summista yhteiskunnallinen keskustelu voisi olla viisasta aloittaa, Kankaanpää toteaa.
Kynnysarvo on teemana elokuun 21.–23. päivä Kuopiossa järjestettävässä pohjoismaisten taloustieteilijöiden tapaamisessa. Vuosittaisen Nordic Health Economist Study Group (NHESG) tapaamiseen saapuvat puhumaan James Lomas Yorkin yliopistosta sekä Kurt Brekke Norjan kauppakorkeakoulusta. Molemmat ovat kansainvälisiä asiantuntijoita kynnysarvon arvioinnissa ja sen käytön seurauksista.
Lisätietoa:
Tutkimusjohtaja Eila Kankaanpää, 040 355 2672, eila.kankaanpaa(at)uef.fi
Nordic Health Economist Study Group (NHESG) @Kuopio 21.-23.8.24
